Keskustelut Metsänhoito Kiista hirvivahingoista

Esillä 2 vastausta, 81 - 82 (kaikkiaan 82)
  • Kiista hirvivahingoista

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

  • A.Jalkanen

    Parasta olisi ympärivuotinen ruokinta ja ruokintapaikan ympärille kietaistu riista-aita.

    Luin jostain, että ravintovaatimusten takia valkohäntää paremmin tarhattavaksi lajiksi sopii kuusipeura. Tästä voisi päätellä, että ruokintapaikoilla tarjottava koktaili viljoineen ei välttämättä ole vhp:n ruuansulatuksen hyvinvoinnin kannalta hyvä talviravinto – eroaa liiaksi siitä mitä se luonnossa söisi.

    suorittava porras

    Taitaa kova urakka valkohäntien kellistämiseksi(/VS2) viedä osan terästä hirvien kohdalla. Ihmeen kaukana hirvimäärää osoittava käyrä ja saalistiheys kulkevat toisistan ja ero kasvaa hammasten kiristelystä huolimatta. Puulajivalintoihin paikallisesti tilanteella on varmasti vaikutusta , mutta muualla Suomessa ei ole syytä paniikkiin.

Esillä 2 vastausta, 81 - 82 (kaikkiaan 82)