Keskustelut Metsänhoito Kiista hirvivahingoista

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 82)
  • Kiista hirvivahingoista

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

  • Gla

    Suorittava: ”Gla:lle vastaan ,että VS2:n tilanteen perusteellaa ei pidä mennä muuttelemaan puulajisuhteita koko valtakunnan alueella.”

    Mistä tuon ajatuksen repäisit, että VS2:n perusteella määriteltäisiin koko valtakunnan tilanne?

    ”Laittakaa ne asiat kuntoon siellä ,missä koette ongelmia olevan ja keskittäkää resussit siihen.”

    Kysyn kolmannen kerran: Millaista paikan päällä tehtävää tutkiskelua ehdotat toimenpiteeksi? Taustalla on siis riistapomon näkemys, että hirvikanta maakunnan tasolla keskimäärin 5 on pieni ja sen puolittamisen tasolle 2,5 olisi kohtuutonta. Metsän osuus maapinta-alasta on ehkä puolet siitä mitä muualla Suomessa eli lukuja pitää tulkita tämä huomioiden. Sidosryhmien näkemyksille ei anneta minkäänlaista painoarvoa. Tämän käytännön MMM ja Kepu ovat siunanneet. Eli koska sanoit tilanteen vaativan tutkiskelua, sinulla varmasti on jokin näkemys asiasta. Älä enää suotta ujostele, vaan kerro mielipiteesi siitä, minkä jo aloitit.

    Sovitaanko myös, että et enää ikinä tarjoa lääkkeeksi tällaiseen tilanteeseen raivaussahaa. Olisihan se metsäalan ammattilaiselta ja metsästyksen harrastajalta turhankin kyseenalainen osoitus ammattitaidosta.

     

     

    suorittava porras

    Se ,että porukat eivät saa pyyntilupiaan käytettyä VS2:lla ihmetyttää. Ei varmasti ole yhden ihmisen lausumista kiinni. Saalistiheys  kulkee siihen suuntaan ,että kohta ei elukoita kaadu ollenkaan. (Katso aloitussivun käyrästöjä). Muualla maassa on puututtu tilanteeseen tarpeen vaatiessa ihan eri mallilla ,kun VS 2:n alueella. Politikkojen ja viranomaisten syyttelyllä asia tuskin korjautuu  . Tarvitaan alueen yhteinen tahtotila ,mutta sitä ei saavuteta pakolla . VS:2:n rajanaapurin hirvitiheys on saatu pudotettua 2/1000 tasolle ihan käytettävissä olevilla säännöillä ja eväillä.

    Gla

    Noissa taulukoissa on yksi yhteinen tekijä. Kaikissa ollaan kohtuullisen lähellä tavoitetiheyttä. Minulle tuo kertoo siitä, että tavoite on se, jolla määritellään alueen hirvikanta.

    Tavoitetiheyden määrittely puolestaan on poliitikkojen ja viranomaisten näpeissä, joten kun sidosryhmät ovat voitavansa tehneet ja selväksi on tehty se, ettei heidän näkemyksille anneta arvoa, paine aihetta kohtaan pitää saada jotain muuta kautta. Poliitikot ja viranomaiset on aika luonteva suunta.

    Miten mielestäsi yhteinen tahtotila voitaisiin saavuttaa?

    A.Jalkanen

    Jos tavoitteita ei saavuteta vapaaehtoisesti niin pitäisikö päättäjät eri tasoilla vaihtaa?

    Puhutaan monilajisesta kannanhoidosta, mutta se ilmeisesti tarkoittaa vain petojen huomiointia hirvikannan hoidossa. Kokonaisuudessa pitäisi huomioida myös esim. VS2:n alueella muidenkin lajien eli pienten hirvieläinten rasitus maa- ja metsätaloudelle ja liikenteelle. Vai onko VS2 tunnettu susireviiri? Jos olisi, sitten jotenkin ymmärtäisi päättäjien tuskan siellä.

    Planter

    ”VS:2:n rajanaapurin hirvitiheys on saatu pudotettua 2/1000 tasolle ihan käytettävissä olevilla säännöillä ja eväillä.”

    Eli hän tarkoittaa Varsinais-Suomi-Etelä-Häme hirvitalousaluetta

    VSEHk

     

    Planter

    Vaalea on peltoa, tumma metsää. Hirvitiheys metsässä?

    maps

    Planter

    Entäpä hirvitalousalueen hirvieläintiheys?

    vhp

    Visakallo

    Ensin perustetaan suuret määrät ruokintapaikkoja ja jaksetaan viedä niihin runsaasti evästä, mutta sen jälkeen ei jaksetakaan enää metsästää. Jos minulla olisi valta, kieltäisin kaiken riistan ruokinnan.

    Metsuri motokuski

    Viimeisessä metsästäjä lehdessä oli otettu kantaa juuri tuohon ruokintaan tiheillä vhp alueilla. Lehdessä todettiin että ruokintaa ei tule jatkaa vain ruokintaa ravintohoukuttimena kun halutaan ampua vhp kyttäyskopista.

    Siten visakallon toivomus on kuultu. Tietenkin riippuu siitä lopettaako maanomistajat ruokinnan suosituksista huolimatta.

    Planter

    Suomen riistakeskus-Varsinais-Suomi 28.8.2020

    ”Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaistu kannanarvio antoi viitteitä, että valkohäntäpeurojen määrä olisi hieman vähentynyt. Kuluvan vuoden tuoreet kolaritilastot olivat kuitenkin riistaneuvostolle pettymys. Odotetun pienen laskun sijaan kolarimäärät olivat kasvaneet huomattavasti. Tämä alkukauden tieto todennäköisesti tarkoittaa, että peurakanta on kasvanut eikä vähentynyt.”

    Ostin maksumuurin takana olevan lehden josta edellä oli kuva ”riistaherroista”. Siellä sanotaan näin:

    Salon Seudun Sanomat 2.9.2020
    ”Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen Martin Hägglundin mukaan lupien lisääminen ei itsessään kasvata kaatojen määrää.
    Luvat tuskin loppuvat kesken, sillä metsästämisessä on oma vaivansa. Toivottavasti saamme mahdollisimman monta lupaa käytettyä, Hägglund toivoo.”

    ps. Hägglund on myös Varsinas-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja.

    KESKUSTAN ERÄPOLIITTINEN LINJAUS 2019
    ”Keskusta sitoutuu varmistamaan, että maamme hirvi-, peura- ja kauriskannat pidetään kestävällä tasolla huomioiden niiden aiheuttamat vahingot. Erityisesti valkohäntäpeurakannan kannan kasvu on saatava katkeamaan. Keinona tähän keskusta esittää pyyntilupamäärän lisäämistä.”

    Hägglund sanoo, että luvat tuskin loppuvat kesken. Maa-ja metsätalousministeriötä hallinnoivan Keskustan eräpoliittinen linjaus on, että homma hoidetaan lupia lisäämällä vaikka luvat eivät rajoita pyyntiä.

    Kuka keksii miksi ihmeessä valkohäntäpeurakanta yllättäen edelleen kasvaa?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 82)