› Keskustelut › Metsänhoito › Kiista hirvivahingoista

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 7 8 9

  • Kiista hirvivahingoista

    Lähetetty: 13.9.2020, 09:41

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 13.9.2020, 17:47

    Meillä Keski-Suomessa raudukset saattavat hävitä hirvien suihin jo alle metrisinä.  Kylvömännyt säästyvät yleensä hyvin.  Taimikot on raivattu lehtipuista.

    Istutusmäntyjä ei ole uskallettu kokeilla.  Meillä on runsaasti varttuneita mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä.  Hirvet näyttävät hakevan talvisin ruokansa niiden alikasvuspuista.  Eivät yleensä mäntytaimikoista.  Kesäisin siis aukkojen heinästä ja pienistä lehtipuuvesoista.

    Varsinais-Suomen ongelma esimerkiksi meidän tilanteeseen verrattuna saattaa olla se, että hirville on ruokaa vain taimikoissa ei metsissä.  Siis hirviä on liikaa.

    Joltakin kuusen istutusalueelta syödään luontaisesti syntyneet männyt.  Toisella saavat olla rauhassa.  Kuten olen ennenkin kirjoittanut, epäilen, että meillä maassa on jotain erikoista tai puuttuu jotain sellaisilla paikoin, joissa männyt maistuvat hirville.

    En kyllä siis usko, että jättämällä lehtipuuta mäntytaimikkoihin voitaisiin taimikkotuhoja torjua.  Varmaa sitä vastoin on, että näin hidastetaan mäntytaimikoiden kehitystä.  Perkaamalla vesakko pois pienenä nopeutetaan mäntyjen kasvuja ja lisäksi  helpotetaan tulevia perkauksia, koska pienenä kaadettu pusikko kasvaa jatkossa hitaasti.

     

    A.Jalkanen 13.9.2020, 18:15

    Hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli metsästysmahdollisuuksien tasoittaminen eri puolilla maata. Nyt vaikuttaa että ihan kaikkialla ei ole vielä hoksattu tätä. Lounaisessa Suomessa halutaan maksimoida kaikkien hirvieläinten yhteissaalis?

    Planter 13.9.2020, 18:46

    Tasapuolisten metsästysmahdollisuuksien tavoittelu saattaa olla yksi syy eteläisen ja lounaisen Suomen muuta maata tiheämpään hirvieläinkantaan. Etelässä on paljon metsästäjiä, joten pitää olla paljon metsästettävää?

    A.Jalkanen 13.9.2020, 18:59

    Ehkäpä niin, mutta metsänkasvatuksen tasapuolisista mahdollisuuksista pitäisi metsäministeriön olla myös huolissaan!

    uudehko metsänomistaja 13.9.2020, 21:07

    Onko Planterin esittämien kaavioiden viesti siinä, että metsänomistajat ovat itse syyllisiä hirvituhoihin. Ajaako Planter sitä, että metsänomistajien ei suinkaan pidä siirtyä männyn istutuksista pois. Mäntyhän on tunnetusti hirville mieluisaa ravintoa. Kuuseen siirtyminen aiheuttaa hirville jatkuvan nätänhädän, jonka seurauksena kaikki männyn taimikot kalutaan loppuun. Eli yrittääkö Palter viestittää, että runaat mäntytaimikot aiheuttavat sen, että osa jää jopa kasvamaankin isoiksi puiksi.

    Timppa 13.9.2020, 21:27

    Eli yrittääkö Palter viestittää, että runaat mäntytaimikot aiheuttavat sen, että osa jää jopa kasvamaankin isoiksi puiksi.

    En tiedä mitä Planter yrittää viestittää.  Olen moneen kertaan kirjoittanut, että suurempi ongelma Suomen metsille on hirvien pelko kuin itse hirvet.  Noin yleisesti ottaen.  Tietenkin on paikallisia ongelmia, mitä keskimäärät eivät auta.  Esimerkiksi Lounais-Suomi taitaa olla.

    Kalle Kehveli 13.9.2020, 21:43

    Pahasti olivat taas syöneet taimikot. Vahinko arvioni mukaan 15000€.

    Mettämakuri 13.9.2020, 21:54

    Kuulaa lapaan.syys sateiset illat on hyviä kyttäys ilmoja ?

    Planter 13.9.2020, 22:30

    Timppa: ”Istutusmäntyjä ei ole uskallettu kokeilla.”

    Timppa: ”Olen moneen kertaan kirjoittanut, että suurempi ongelma Suomen metsille on hirvien pelko kuin itse hirvet.”

    Timpalla on siis hirvien pelko ja hän on suuri ongelma Suomen metsille, näinkö?

    suorittava porras 13.9.2020, 22:51

    Planterilta hyviä linkkejä. Kannattaa tutustua seudun hirvitilanteeseen niiden avulla ja reaaliaikaisen verotusennusteen(ilmestyy käyttöön jahdin puolivälin tienoolla) pohjalta ,miten kukin taho on tavoitteensa asettanut ja kuinka tavoite toteutuu. Niiden tietojen pohjalta voi lähteä miettimään syitä onnistumisiin tai epäonnistumisiin. Tuo Varsinaissuomen käppyrä näyttää kyllä aika elottomalta ja tilanne vaatii tutkiskelua nimenomaan paikanpäällä. Ympäristöstä käsin asioihin on mahdotonta vaikuttaa.

    Olen kovasti samaa mieltä ,kun Timppa kommenteissaan. Postasin loppuviikosta hänen esityksiään tukevan kuvasarjan , josta käy ilmi kasvatusmännikön ravintopotentiaali ja tarkoituksellinen niukkuus ravinnosta taimikoissa niiden ollessa altteimmillaan hirvivahimgoille. Sitä vaihetta voi merkittävästi lyhentää taimikonhoitoja tehostamalla.

    Muistutan jälleen kerran siitä , että valitsemalla väärä puulaji tai hoitamattomuus ,aiheutetaan metsälle enemmän vahinkoa verrattuna siihen ,että hirvi käy vierailulla taimikon jossakin nurkassa. Koko taimikkoa hirvet eivät tuhoa , mutta sama alue tulee olemaan kauttaaltaan huonossa kunnossa väärän puulajivalinnan tai huonon hoidon seurauksena. Kuten Timppa totesi , hirvien pelko aiheuttaa nykyään enemmän vahinkoa ,kun itse hirvet.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 7 8 9