Onko oikein, että metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt jäsentensä edunvalvojina välittävät metsä- ja muitakin kiinteistöjä? Onko kysymyksessä kaksinaismoraali?
Komppaan Tamperelaista, kaupankäynti mahdollisimman avoimeksi, tarjouskirja julkiseksi samoin lopullinen kauppahinta. Markkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys on se, että kaikilla osapuolilla on mahdollisimman paljon tietoa hinnanmuodostuksesta.
Samoin metsä-arvion voisi laittaa avoimesti näkyviin. Nyt MHYn välittäjät tekevät kukin asian miten haluavat, joskus näkyy koko metsäarvio, toisinaan taas ilman rahallisia arvoja ( onko tarkoitus että ostajat itse laskevat kun kaikki muu tieto on kuitenkin näkyvissä??). Joskus metsäarvio ilman summa-arvon korjausta, toisinaan taas mukana. Miksiköhän tätäkään asiaa ei voisi tehdä yhtenäisesti?
No, olisihan se sähköinen kaupanteko nyt korona-aikana todella kätevää kun ei tarvitsisi olla edes fyysisesti samassa tilassa! Pankin ei pitäisi vaatia että sen on saatava hakea lainhuuto; se on helppo hakea itsekin. Kiinteistökauppa sähköisesti on tulossa valtamenetelmäksi.
Jostain kumman syystä myös asuntokauppaa tehdään edelleen vanhaan malliin paperilla, vaikka tarjouksen voi antaa ja hyväksyä verkon kautta. Joissakin As Oy:ssä on paperisia osakekirjojakin, joita sitten pitää kiikuttaa pankin tallelokeroon säilytettäviksi. Onneksi panttikirjat menivät jo sähköisiksi.
Mitä mhy:n rooliin tilakaupassa tulee, niin voisi tehdä niin että tilaisi ensin tila-arvion omasta yhdistyksestä. Sen jälkeen harkitsee antaako tilan mihin välitykseen. Metsatilat.fi ei ole sidoksissa mihinkään yhdistykseen, vaan se on eri organisaatio.
Minäkin kannatan avointa tarjouskilpailua, ja tarjouspapereiden yhtenäistämistä.
Panu: ”Viime metreillä myyjä perääntyi ja ilmoitti, että kaupanvahvistajaa on käytettävä. Se tarkoitti mm. sitä, että jouduin maksamaan pankille 400€ lainhuudosta (ei saanut hakea itse).”
Miksi lainhuutoa ei voisi hakea netissä, jos kaupanvahvistajana (120 €, yleensä 50/50%) käytetään fyysistä henkilöä?
Kun ostettava tilan rahoitukseen lainan vakuudeksi tila pantattiin, silloin ennen vanhaan pankki haki lainhuudon samalla turvatakseen kiinnityssaatavansa. Itsekin jouduin aikanaan pankkia nöyristelemään, joten omakohtaisia kokemuksiakin on. Sittemmin oli muutamalla tilalla panttikirjat vappaana odottamassa, jolloin ostaessa käytin niitä lainan vakuutena, jolloin ostettu tila pysyi vapaana kiinnityksistä.
Joo, tämän panttausasian takia minulla on yleensä aina vanhemmat tilat pantattuna uudemman lainan vakuudeksi ja uusin on sitten vapaana kaikista rasituksina, kunnes taas seuraava ostettava tila alkaa purjehtia näköpiiriin. Kiinnityksen hakeminen MML:n nettipalvelussa on lähinnä ilmaista verrattuna pankin palvelumaksuun, ja hakeminen on erittäin yksinkertaista.
Joskus näkee sellaisia mhy:n tekemiä metsäarvioita, että tekisi mieli laittaa tarjouksen ehdoksi, että kuvio X hakataan myyjän lukuun mhy:n toimesta ja myyjä saa pitää kaikki siitä tulevat rahat, ja itse tarjoaisi vastaavasti vähemmän. Toki monet ovat ihan hyviäkin arvioita. Välillä haiskahtaa myös siltä, kun näitä tilojen myyjiä on tavannut, että mhy:n arvioissa otetaan huomioon myös se, minkä tyyppinen tilaaja on. Huonosti metsiään hoitavat omistajat sekä erilaiset kaukaiset perikunnat saavat yleensä enemmän alakanttisia arvioita kuin paikalliset ja aktiiviset metsänomistajat. Tämä on ehkä aika inhimillistä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.