Onneksi on jo itsellä 4ha, jonka olen jättänyt luonnontilaan, että hiilikompensaatiokin on hoidettu. Ei vain tule käytyä, kohta kymmenen vuotta kun viimeksi siellä kävin, kun ei pääse autolla ei viitsi enää metsässä kävellä turhan takia.

Mitenkä noille soille käy, jos ilmasto muuttuu pysyvästi niin, että kesät olisivat kuivia ja kuumia useita vuosia peräkkäin ja pohjavedet laskevat huomattavasti, onko pelättävissä, että pusikot leviävät soillekin.

Miksi tuo Vapo saa jatkaa  peliään noilla soilla, valtio voisi määrätä sen  lopettamaan tuotannon ja laittaa suoalueet välittömästi suojeluun. Miksi vihreä ympäristöministeri ei tee mitään. Turpeenpoltto loppuu heti, jos Vapo lopettaa sen nostamisen.

Eikö luonnonsuojelulla ole kiire, ei maanomistajillekaan mitään siirtymäaikoja anneta, kun alueita laitetaan suojelurekisteriin. Muitakin tukipolttoaineita löytyy ja osa hakkeesta voidaan tehdä hienommaksi pölyksi niin palaa kuten turvekin. Nuo on insinöörien ongelmia.

Olipa pitkä tarina, kun katsoo metseteollisuuden bruttovientiä se oli 2007 yli 14mrd€ ja nyt on päästy 12mrd€, eikä se tuosta enää nousekaan, koska viennistä on jäänyt arvokkain hienopaperi lähes pois eikä sellu ole lähellekään yhtä arvokasta. Metsäteollisuuden suhdannehuippu on ohitse ja uusi on erittäin kaukana ei taida edes 10v riittää.

Ennallistaminen on yleensä huono keino sitoa kasvihuonekaasuja.  Luonnontilainen suo sitoo max. 1 t/ha   CO2:a . Metaania päästää   20 – 250 kg/ha , joka vastaa n. 25-30  x  20 -250 kg /ha ekvCO2  ~ 550 – 6750 kg/ha/v. Metaanin puoliintumisaika on 8 v.  Eli vielä 8 vuoden päästä voi päästötaso olla  jopa yli 3000 kg ekv CO2t / vuosi.   Jos suo on ojitettu, se on maaperältään turvemaaksi muututtuaan metaaninielu.  Karut suot on  myös CO2 suhteen nieluja , vain ravinteikkaisimmat päästölähteitä.   NO2:n tilanne on sellanen, että reheviltä turvemailta sitä irtoaa max. n. 2 kg/ha/v ja karuilta min. n. 0,3 kg/ha/v.   Luonnontil. suot päästää vain minimaalisen verran NO2:a tai ei oleenkaan.

Puuston vuosittain kasvuun sitoma hiilimäärä ylittää tavallisesti reilusti maaperän päästöt. Jo kitumaallakin puun kasvu voi sitoa saman määrän hiiltä kuin lt-suo .