Visakallo. Kolikolla on aina kaksi puolta. Puuntuotantoalueet ovat kyllä tarpeen. Työllistäväthän n. 2% Suomen työllisistä, antavat verotuloja, ja ehkä tärkein, että viennin arvosta puutuotteiden arvo on huippu vuosina yli 16%. Kansantalous kun pelaa vain niin, että satamassa laivoihin laitetaan enemmän tavaraa kuin niistä puretaan. Mutta kyllä luonnon kannalta hinta on ollut aika kova. Etelä-Suomessa luonnontilaisia metsiä on vain vajaat 2 %. Ja puuteollisuusyhtiöiden usko alueiden kovaan kasvuun ja maanomistajien halukkuuteen hoitaa alueitaan ja tarpeeseen myydä puuta on johtanut kapasiteetin ylimitoitukseen. Yhä harvempi puunkasvatusalue ehtii siihen kasvun vaiheeseen, että se edes muistuttaisi metsää.
<b>Rane</b>. Tulisi liian pitkä lista, mutta A,J. antoi joku aika sitten hyvän vinkin, mistä oikean metsän ominaipiirteet kannattaa aika ajoin kaikkien puuntuotantoalueilla touhuavien tarkistaa: Petri Keto-Tokoin ja Timo Kuuluvaisen kirja Suomalainen aarniometsä. Voin suositella.
Toisten mielestä hyvä tamikkokin on jo metsää. (omasta mielestä myös). Hyvin kasvava taimikko kasvaa yllättävän nopeasti kasvatusmetsäksi.
Esim. Syötteen lähellä ”luonnontilaisen aarniometsän” on huomattu olleen viimeisiä kaskettuja alueita Suomessa. Kirveen koskemattomia metsiä ei käytännössä ole ollenkaan.
Avonaiset alueet kuten luonnon niityt, luhdat yms. onkin niitä harvinaisten eliöiden kannalta tärkeimpiä suojelukohteita. Metsistä E-Suomen lehtoja voi puuttua vielä suojeltujen listalta myös jonkin verran.
Näkyy julkaistun vuonna 2021 myös tällainen kirja kuin ”Puiden asukkaat : Suomen puiden seuralaislajit” (Keto-Tokoi, Siitonen). ”Suomalainen aarniometsä” (2010) on enää vaikeasti saatavissa kaupoista, adlibris-kaupasta ehkä löytyisi ja kirjastoista.
No metsät on kuitenkin kasvaneet 2021 yli 103 milj m3,kait niin,kasvaahan se suojelumetsäkin ja lahoaa ja hyöty on vain virkistys–terveyshyöty ja kait sitä suojelumetsänpuiden alla on kasvussa metsän alkua,vai
Keskenkasvuisten metsien hakkuut nousevat aina esiin juttupöydissä Lapissa. Mistähän sitä isompaa tukkia pian löytyy. Ei sitä pienempääkään puuta liikaa ole Lapissa. Ensiharvennuksista lähtee niin vähän hehtaarilta puuta.
MG:n tilaisuudessa sivusivat tätä järeysasiaa, jos en ihan väärin muista niin heidän vastaanotetun puun keskikoko olisi kasvanut viimeisen 10v aikana 19%? Tuleeko se sitten päätehakkuiden osuuden kasvusta vai mistä, en tiedä.
Voihan se olla että kuitupöllien keskikoko on kasvanut. Tukeissa kuitenkin puuttuu lähes tyystin ne isot kokoluokat mitä ennen vanhoista metsistä tuli.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.