Keskustelut Metsänhoito Kettu on tehokas myyränsaalistaja

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 71)
  • Kettu on tehokas myyränsaalistaja

    Seurasin päivällä keittiön ikkunasta, kun kettu saalisti viereisellä heinänsänkipellolla myyriä.

    Kellotin ajan siitä, että kuinka kauan ketulla menee saalistaa ja syödä 10 (kymmenen) myyrää. Aikaa meni 13 minuuttia.

    Tuttu biologi oli ollut lapuan myyrätarhoilla järjestämässä koetta (metlan otso huitu ei ole ollut silloin paikalla), jossa oli verrattu lumikon, kärpän ja ketun tehoa myyränpyynnissä.
    Kokeessa oli laskettu hehtaarin kokoiseen myyräpitävään aitaukseen 10 myyrää ja lumikko, 10 myyrää ja kärppä ja vielä 10 myyrää ja kettu.
    Lumikolta oli mennyt 2 viikkoa, kärpältä viikko ja ketulta alle tunti löytää, tappaa ja syödä myyrät.

    Huitu & kumppanit olivat tulleet vakuuttuneeksi siitä, että lumikko on ylivertaisen tehokas myyräntappaja.

  • Leevi Sytky

    Mitä tämä Niko täällä kohkaa? Ota pillerit ajallaan, niin ei tarvitse höpötellä joutavia.

    Kurki

    Nikolle.
    Asiatonta kirjoittelua.

    Antonin poika

    Vastauksesta päätellen supikoirakirjoitukseni viesti ei auennut Antonille. Lyhyesti, meillä on nykyisin todella paljon enemmän yleispetoja kuin 1960-luvulla, Vaikeaa oli silloin metsästää supikoiria, kun niitä ei ollut. Kettukantakin nousi rajusti nkymetsätalouden myötä. Ilmankos saalistilastot olivat piene 60-luvulla. Jos supikoiria nykyisin metäsätetään reilut 100 000 vuosittain ilman että kannan koko muuttuu, niin meillä on valtavasti enemmän yleispetoja nyt verrattuna 60-lukuun. Mutta myyrätuhot eivät ole hävinneet mihinkään. Pitäisikö vetää johtopäätös, että yleispetojen runsastuminen on aiheuttanut myyrätuhot.

    A.Jalkanen

    Hyvä abietis, että annat ketun jolkutella.

    Missä päin Suomea abietis havainnoit?

    Havaintosi, että näätä tai lumikko olisi harvinaistunut, ei pidä RKTL:n riistakolmioseurannan mukaan paikkaansa. Sen sijaan kärppä on harvinaistunut Pohjois-Suomessa (Kainuu, Oulu, Lappi). Kettu on harvinaistunut monilla keskisen Suomen alueilla tehostetun metsästyksen vuoksi: Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, ja jonkin verran muuallakin mutta pitänyt pintansa oikeastaan vain alueilla Lappi, Pohjanmaa, R-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi.

    Kurki

    Hyvä huomio, että tietenkin pyyntimäärät ovat pienempiä pienemmästä petokannasta kuin isommasta.

    A.Jalkanen

    ”Kettukantakin nousi rajusti nykymetsätalouden myötä.”

    Onko tästä jotain muuta tietoa kuin saalistilasto?

    Timppa

    Kokemus- ja historiatietoa on. Kettukanta tosiaan oli silloin 1920- 30-luvuilla käytännössä olematon. Isäni oli niinä aikoina ammattimetsästäjä Keski-Suomessa. Saalista tuli talvessa muutama kettu, vaikka pyyntivalikoima oli laaja myrkky, lippusiima, ajokoira ym.
    Kanta lisääntyi sitten sotavuosina. Tietysti, kun pyytäjiä ei ollut. Metsästys ei enää sitten kannattanut, koska minkki syrjäytti pitkäkarvaiset turkikset USA:ssa 50-luvun alussa. Eikä se ketunpyynti ollutkaan helppoa.

    Paikantimella varustettu ajokoira ja luolakoirapari tekee nykyään kyllä saalistamisen helpoksi. Toki maantiet jättävät laajoja alueita, joissa ei voi käytännössä harjoittaa ajokoirametsästystä.

    Epäilemättä avohakkuiden yleistyminen edesauttoi kettukantaa. Toinen tekijä oli peltojen paketointi. Nimittäin kesantopellot tarjosivat myyrille paremmat mahdollisuudet kehittyä ja luonnollisestikin hyvät saaliit ketuille. Pelloita taisivat sitten myyrätkin siirtyä suurinjoukoin metsiin.

    Antonin poika

    6-mottiselle, Isle Royal ’lta kojootit hävisivät sukupuuttoon susien saapumisen jälkeen.

    6 m3

    Niimpä niin Antonin poika, viittaukseni Yellowstoneen ja Isle Royaleen oli epämääräinen, liittyi paremminkin tageihin sorkkaeläin laidunnus ja sudenpelko.

    Ainut mikä taitaa olla varmaa että nuo muutamat aloitukset myyristä, ketuista ja minkeistä ja tutkimukset menevät sinne Eljas Pohtilan 90 prosentin sarjaan, tutkimuksiin joilla ei ole mitään painoarvoa?

    Anton Chigurh

    Sen lisäksi, että kettu vakauttaa myyräkannan ja pitää sen ydinhabitaatissaan (jolloin myyrätuhot loppuvat), se lisää rajusti pienriistan määrää ja laatua.

    Siitä esimerkkinä Lapuan Metsästysseura ry:n pöytäkirjoista asiaa valaiseva ote:
    ”1951
    Hyötyriista oli suurimman osan ajasta rauhoitettuna koska kannat vähäisiä. Kettujahtia on harrastettu innokkaasti kuitenkin tulos on ollut heikkoa paljon lumen sekä kuivien säiden vuoksi.
    1952
    Lintukanta seuran alueella on hyvin voimakas jäniskantakin on huomattavasti parantunut.”

    Tarvittiin vain yksi ketunmetsästykselle epäedullinen vuosi niin ”hyötyriistakanta” räjähti ”hyvin voimakkaaksi”.

    Valitettavasti tuolta ajalta ei ole käytössä aikasarjoja. Vanhimmat yhtäjaksoiset alkavat vuodesta 1956, johon verrattuna metsokanta on kooltaan 5%, teerikanta 10% ja riekkokannasta on jäljellä peräti 2% (muutamina vuosina 1%).

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 71)