Onhan niistä tutkimuksista hyötyä mo:llekin ollut. Esim. puiden tilavuuskertoimet on saatu Metlan tutkimusten avulla. Ötökkätutkimusten avulla on saatu selville tuholaisten torjuntakeinoja. Suotutkimusten avulla suometsien kasvua on saatu lisättyä jne.

Omaa järkeäkin saa käyttää säästöpuiden valinnassa .

Mikä sekin sahojen kaas teutarointi täysin turhaa. En pitkiin aikoihin ole sahalle tehnyt muuta kuin tankannut, nypännyt käyntiin ja ryhtynyt sahaamaan. Kun näin mennään vuosikausia niin sitten jos saha alkaa joskus kiukutella annan sen jonkun muun plokattavaksi ja menen kaupasta ostamaan uuden. Mitä järkeä on tuhrata hyvää työstöaikaa turhaan sahan kaas pelaamiseen? Kun verottaja hyväksyy vielä kertapoistona ja alv:kin tipahtaa pois. Tuppaa pienempikin remontti ainakin jossain verstaalla maksamaan sahan ostohinnan lähelle.

Tunteet pinnassa ja järki kadoksissa…taas kerran…

Palaan tilanteeseen , joka sai minut” tarttumaan kynään” ja Metsälehden palstoille n. 10 vuotta sitten .

Tuohon aikaan kehiteltiin ajatusta korvata taimikonhoito koneellisella energiapuun korjuula. Kylillä tuli vastaan hyvin tuntemiani vaikutusvaltaisia metsäalan luottamushenkilöitä , jotka kilvan kertoivat , että taimikoita ei tarvitse hoitaa , kun homma tehdään vähän myöhemmin koneellisesti ja siitä saadaan jopa tuloja.

Tämä ja omat kokemukseni (useita vuosia ) kyseisestä menetelmästä olivat niin selkeästi ristiriidassa toimivien metsänhoitomenetelmien kanssa ,että sai minut rohkaisemaan mieleni ja tuomaan esille omia kokemuksiani asiasta.

Mielipiteeni jäivät kyllä aluksi kirkkaasti muun informaation jalkoihin . Onneksi esim. viimeisintä Metsälehteä lukiessa käy ilmi ,että nykyiset käytännöt ovat hyvin lähellä sitä , minkä puolesta olen tämän kymmenen vuotta asioista jauhanut kuvin ja sanoin .

Moni on kuitenkin tehnyt tänäkin aikana kannaltaan epäedullisia valintoja energiainnostuksen vallassa . Taimikoita on jätetty jopa tarkoituksella hoitamatta ja toisaalla hankittu tarpeettomaksi ja toimimattomaksi osoittautuneita laitteita edellä mainitusta syystä . Virheelliseksi osoittautunut tukipolitiikka ja koneenvalmistajien optimistiset kaupalliset tiedotteet ovat olleet vahvempia vaikuttajia , kun vankka kokemus metsienhoidon lainalaisuuksista .

Ne vahat suositukset ovat osoittautuneet edelleenkin toimiviksi . Toteutuksen oikealla ajoituksella voidaan tilannetta parantaa ja pitää työkustannukset kohtuullisina. Nyt tukikin suunnataan metsien kannalta tärkeimpään vaiheeseen , taimikon oikea-aikaiseen hoitoon .

…kynään kannatti tarttua

Energiapuun kasvatuksen hyydytti aikoinaan sen kannattamattomuus. Kantohinta ei pysynyt eikä noussut homman kannattavuuden edellyttämälle tasolle.

Taimikonhoitoon kannustaminen on kyllä oikeaan suuntaan vaikuttamista.

Energiapuu onkin hyvä esimerkki. Nyt voi olla vaikea täsmällisesti määritellä, mitä 10 vuotta sitten tapahtui. Esimerkiksi hyvän metsänhoidon suosituksissa ei muistaakseni milloinkaan ole suositeltu jättämään taimikoita hoitamatta ja tehdä energiapuukorjuu tuon seurauksena villiintyneeseen vitelikköön. Kysehän oli yhdestä keinosta pelastaa hoitamaton metsä. Se, että moni lähti heppoisin perustein muotivirtausten mukana tuollaiseen on eri asia. Samoin se, että jokin laitevalmistaja kehitti tarkoitukseen soveltuvaa kalustoa ja markkinoi sitä metsänhoitamattomuusmenetelmien avulla.

Itse en metsähommissa noista muotiasioista juurikaan piittaa, taustalla pitää olla pitkäjänteisempää ajatusta. Tietyt perusasiat, kuten korjuun onnistuminen ja kustannustaso vs. puuston laatu, järeys yms. seikat ei mihinkään tule muuttumaan. Taaksepäin katsomalla selviää suuret linjat helposti, kun vaatimukset toiminnan tehokkuudelle kasvaa jatkuvasti. Toinen seikka, jonka merkitys vain korostuu, on metsien terveys. Ihmisen kannattaa olla nöyrä, kun vastassa on luonnonvoimat ja siinä ei tuoreen metsätalousinsinöörin kirjaviisaus tai energiapuukorjuukalustoa edustavan myyntitykki Huikkasen jutustelu paljon paina.