Nuoren metsän hoidon kemerassa on mystinen käsite pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta. Tietääkö joku miten se lasketaan. Tarkoittaako tuo painotus, että paksummat puut saavat isomman painoarvon?
Relaskooppikoealalta mukaan tulevista puista otetaan 2. paksuin ja 2. ohun puu ja niiden ka. on sen koealan PPA-painotettu ka. Noin se ainakin joskus otettiin. Koko kuviolle sitten kaikkien koealojen keskiarvojen ka.
Se lasketaan juuri kuten indeksin linkissä kerrotaan. Lopputulos painottaa isompien puiden läpimittaa, kuten arvelitkin. Esimerkiksi halkaisijaltaan tuplasti suuremman puun läpimitta saa nelinkertaisen painon pienempään nähden keskiarvoa laskettaessa.
Jos Tapion mobiilitaulukot on käytössä, niin sieltä löytyy laskuri, jonka avulla tuota voi myös arvioida runkoluvusta ja ppa:sta. Jos esimerkiksi ppa on 18 ja runkoluku 1000, ollaan juuri ja juuri rajan paremmalla puolella (ppa:lla painotettu keskiläpimitta alle 16 cm).
Ei tietysi pakko ole päätään vaivata, mutta ei kait kukaan täyslaitainen ala kemera-kohdetta toteuttamaan pelkkien metsaan.fi -tietojen pohjalta? Ainakin turhaa on silloin valittaa jälkeenpäin, jos osuukin tarkastus kohdalle.
Linkin ohjeet on tarkotettu koealan mittauksiin. Kukaan mo ei ala moista hommaa käytännössä maastossa tehdä vaan kannattaa soveltaa ja laskea PPa:lla painotettu klpm kuten kerroin, jos ei ole taulukkoja yms.käytössä .
Eiköhän se Metsäkeskuksen kemera-tarkastaja ihan koealoja kuviolta tee? Ei ole kielletty toimenpide metsänomistajaltakaan ja samalla oppii tämän mystisen käsitteen, jota ei ihan jokainen mo hanskaa 😉
Puuki on jäljillä relaskoopin kanssa, koska relaskooppialaan tulee mukaan keskimääräistä isompia puita. Pelkästään kahdesta relaskooppialan puusta laskettu keskiarvo oikaisee kuitenkin melko paljon. Tarkemman arvion saa laskemalla keskiarvoa useammasta relaskooppipuusta läpimittakeskiarvoa. Kauemmat puut vaan täytyy käydä mittaamassa siellä 10-15 metrin päässä. Jos viitsii kävellä vain lähimpiin, saa taas virhettä tulokseen.
Ppa:lla painotettu keskiläpimitta on laskutavasta johtuen aina aritmeettista keskiläpimittaa jonkin verran suurempi. Sekin tieto jo antaa suuntaa. Jos tavan keskiläpimitta on tasan 16, on ppa:lla painotettu jo kemerarajan väärällä puolella.
Itse käytin männyn rajatapausharvennuksella tuota ppa 18 arvoa, kun runkoluvussa tähtäsin 1000:een. Totesin homman valmistuttua, että aivan on lopputuloksen kemerakelpoisuus kiinni tarkastuksen koealojen valinnasta. Ei kuitenkaan tarkastettu, joten jäi ulkopuolisen tarkistuslaskenta tekemättä.
Käytännön mittauksessa riittävän tarkka tulos tulee , kun relaskooppikoealoja otetaan esim. 5 kpl/ha. Silloin tulee mitatuksi jo 10 puuta ja niiden ka. Yhden relaskooppikoealan tulos/ha ei toimi muutenkaan kuin ehkä harvoin jossain erit. tasasessa metsikössä .
MK:n tarkastusmittaukset on erikseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.