Keskustelut Metsänomistus kesähakkuut

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 70)
  • kesähakkuut

    Heinäkuun Metsämakasiini lehdessä oli haastateltu Suomen suurimman metsäkonepalvelun tj.Timo Tolppaa 60v.juhlan aikaan.

    Hän on huolissaan töiden kausiluonteisuudeta.Pitäisi saada kesälemikoita enemmän jotta työtä riittäisi ympäsrivuotisesti.Kehityksenä on telakonetyyppiä.

    Hän pohtii,että yrittäjiä on liikaa.n.4000 joista pitäisi vähentää useampi sata jotta töitä riittäisi.Jäinkin miettimään olisiko vähennystä tehtävä sen yhdenketjun yrittäjistä vai suurimmista.Ovatko metsäfirmat omistaan jo vähentäneet.Kilpailuhan sen viimekädessä ratkaisee.Mitä tuumivat metsän-omistajat.kesä vai talvi

  • metsä-masa

    Firmojen korjuun suunnittelijalla tulisi olla vastuullista kokemusta ja pelisilmää suunnitellessaan korjuuketjua motoille ( korjuuketju on ketjutus leimikoista, missä järjestyksessä moto hakkaa ja saa korjuu- ja työohjeet ).

    Hyvin usein suunnitelma tehdään toimiston pöydällä  ostomiehen määrittelemän ruksin mukaan. Ostomiehen harkittukin ruksi voi osoittautua vääräksi jos kesän säät poikkeaakin normaalista.

    Huomattavan paljon harvennusvaurioita jäisi pois, jos puunostajan vastuuta leimikoiden onnistuneesta korjuunjäljestä valvottaisiin paremmin, ei voi olla niikään, että koneketju systemaattisesti pitää sadepäiviä leimikolla tekemättä  mitään.

    Jätkä

    Ei tietenkään koneita voi seisottaa sateiden takia ilman korvausta. Sen voisi toki oikea-aikaisella leimikoiden ketjuttamisella melko pitkälle hoitaa, kuin myös ajourasuunnittelulla.

    Konekuski pystyisi halutessaan valitsemaan parhaan ajouramallin, jos hänelle maksettaisiin siitä korvaus. Eli jalkamieheksi pitäisi konekuskin heittäytyä hyvän verkon tekemiseksi, mutta sekin maksaisi.

    Apli

    Nämä on hankalia juttuja, koneyrittäjät haluaa lisää kesähakkuita sen ymmärrän ja uskon että näin käy mutta… Kaikkia leimikoita kun ei voi korjata kesällä vaikka kuinka havutukset tehdään ja ajourasuunnittelut yms.. Myös se että sahat seisoo ja yhtiöillä on pakkasvarastoissa puuta ja talvella hakattua puuta jemmassa jarruttaa kesähakkuita. Omalla kohdalla metsätiet kestää kesähakkuut mutta kaikki maat ei.

    Metsuri motokuski

    Nyt se oikea kommentti vihdoin tuli metsä-masalta. Eihän koneyrittäjät ja heidän työntekijät leimikoita valitse vaan ostajan korjuuorganisaatio päättää mitä leimikoita hakataan ja missä järjestyksessä. Oikean ajankohdan määrittäminen on nimenomaan isännän ja ostajan välinen asia. He sitten informoivat korjuuorganisaatiota leimikoiden korjuuajankohdasta.

    Tuolla ajourasuunnittelulla päästään tiettyyn pisteeseen saakka mutta on todella vaikea motonkopista sanoa minkälainen maapohja on vaikka 50 cm syvyydessä. Onko siellä ketunmultaa vai ei. Moto saattaa hyvinkin pystyä alueella toimimaan mutta kun ajokone sinne saapuu ja tulee sateet niin maapohjan kestävyys muuttuu totaalisesti.

    Ainoa jolla oikeasti on tai pitäisi olla tietoa maapohjan kantavuudesta on metsänomistaja. Jos hänellä sitä tietoa ei ole niin sitten ostoorganisaatio tekee asiasta päätöksen ja koneet menevät silloin kun heidän mielestä ajankohta sopii. Yleensä se korjuu onnistuu joskus ei.

    Rane2

    Oletko ihan oikeasti sitä mieltä että jos sinä pitkän kokemuksen omaavana kuljettajana et pysty arvioimaan onnistuuko puiden ajo tulevina päivinä niin silloin vastuu kuuluu metsänomistajalle jolla ei ole minkäänlaista kokemusta metsäkoneista????

    Puuki

    Kun kauppakirjaan on merkitty pystypuuleimikolle ”kesäkorjuukelpoinen” niin silloin jos metsänhakkuuoikeuden omistaja hakkuuttaa tai ajattaa puut väärään aikaan, vastuu on ostajapuolella.   Teiden/kulku-urien korjauskulut kustantaa ostaja, samoin menetettyjen puiden arvon.

    Esim. kun korjuu epäonnistui ed. esimerkissä, josta kerroin ketjussa, ajokone tuli yli viikon myöhässä moton jälkeen ja keli ehti muuttua huonoksi. Firma korjasi kulku-urat ja maksoi korvausta puista.

     

    Metsuri motokuski

    Ei tässä  vastuu asiaa nyt perää vaan sitä kenellä on paras aisantuntemus leimikon maapohjan kantavuudesta. Ilman muuta me kuskit tehdään havaintoja maapohja kyvystä kantaa korjuusta aiheutuva kuormitus. Usein metsänomistajat tietävät hyvinkin tarkkaan minkälaatuinen maapohjan rakenne on. Silloin heidän ammattitaitoaan kannattaa ja käytetäänkin hyväksi. Jos metsänomistajalla ei sitä tietoa ole niin silloin ostajataho tekee päätöksen soveltuuko kohde kesäkorjuuseen.

    Olemme mekin joka kesä keskeyttäneet hakkuut kun maapohja ei ole ollut riittävän kantava. Usein väin käy niin että motolla ei ole ongelmia ollut ja hakkuu on suoritettu. Kun sitten ajo tulee paikalle voi moto olla jo toisella puolella pitäjää seuraavassa leimikossa. Tuleekin ajon kanssa ongelmia maapohjan kanssa. Ei kukaan urakoitsija tahallaan ryve kenenkään maanomistajan metsissä.

    Vastuu asia lienee selvä. Ostaja organisaatio / urakoitsija kantaa vastuun korjuusta. Jos normaalia suurempia vahinkoja syntyy niin korvauksille on perusteet. Uskon että kaikki yrittävät tehdä parhaansa, mutta välillä vahinkoja syntyy.

    metsä-masa

    Pystykaupoissa korjuun ja kuljetuksen vastuu asiat on ostaja virmalla ( hakkuuoikeuden omistus ), kuten Puuki ja Metsuri Motokuski toikin sen  esimerkin kautta esille.

    Kokonaisurakointi on sitten asia erikseen, jossa yrittäjä ostaa, korjaa ja kuljettaa valmiin tavaran käyttökohteisiin, Väli- Suomessa on muutamia yrittäjiä, joilla on kokeilu tästä käynnissä.

    Korjuuvauriot puhutti täällä päin jo aiemmin, nyt tuntuu, että ostajat on ymmärtäneet, ettei sadekesälle mahda mitään ja silloin vahinkoasiat on luonnollisia vaikeuksia ja niistä sovitaan niin ettei kauppasuhteet niistä kärsi, ” rajatapaukset vahingon kärsijän hyväksi ”

    mehtäukko

    Mutta entäpä tämä seikka: mo:n leimikkoa kilpailuttaa mhy, joka parhaassa tapauksessa on laatinut metsäsuunnitelman kaikkine perustietoineen.Eli ”tietoa” on.

    Leimausluettelossa ”korjuukelpoisuus” usein liiotellaan kesäksi tai aina, vaikka kuvio olisi laaneineen suon takana tai peltotien päässä.

    Muistikuvilla tai pöydän takaa ei todellakaan aina todellisuus kohtaa.

    Rane2

    Niinkuin metsurimotokuski itse totesi sade voi muuttaa kantavuutta nopeastikin.Olosuhteiden muutoksiin voi ja pystyy reagoimaan vain korjuuhenkilöstö.Rypeminen on aina korjuuketjun tai työnjohdon tekemä valinta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 70)