Keskustelut Metsänomistus kesähakkuut

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
  • kesähakkuut

    Heinäkuun Metsämakasiini lehdessä oli haastateltu Suomen suurimman metsäkonepalvelun tj.Timo Tolppaa 60v.juhlan aikaan.

    Hän on huolissaan töiden kausiluonteisuudeta.Pitäisi saada kesälemikoita enemmän jotta työtä riittäisi ympäsrivuotisesti.Kehityksenä on telakonetyyppiä.

    Hän pohtii,että yrittäjiä on liikaa.n.4000 joista pitäisi vähentää useampi sata jotta töitä riittäisi.Jäinkin miettimään olisiko vähennystä tehtävä sen yhdenketjun yrittäjistä vai suurimmista.Ovatko metsäfirmat omistaan jo vähentäneet.Kilpailuhan sen viimekädessä ratkaisee.Mitä tuumivat metsän-omistajat.kesä vai talvi

  • Apli

    Tämmöisinä suht märkinä kesinä pitää kesäharvennuksille soveltuvat pastat valita todella tarkkaan, eilen kävin yhtä hakkuuta katsomassa ja jäljet ajokoneen jälkeen oli sellaiset että huokaus, onneksi ei ollut oma metsä… Liian rehevällä maalla kasvava männikkö joka oli harvennettu, urat oli pahimmat mitä muistan koskaan nähneeni metsässä.

    Metsuri motokuski

    Niinpä. Monesti hiesupohjaiset männiköt kestävät kuivana aikana hyvin hakkuuta, mutta annas olla kun vähän vettä tulee. Sillloin homma menee rypemiseksi. Monesti kannattaisi hakuu tai ainakin ajo keskeyttää mutta jos tukkia on pätkitty niin pakkohan ne on pois saada.

    Jätkä

    Vääränlainen konekalusto. Vääränlaiset ajouraverkot. Nolo hakkuukoneen kuljettaja.

    Siinä syy, miksi metsään syntyy pahat raiteet.

    Apli

    Suokalusto leveät telat yms yms olisi tietysti helpottaneet asiaa, mutta mutta kantaviakin maita on ei tarvitse välttämättä erikoiskalustoa ne pitää valita hakkuuseen just kun on tämmöisiä kesiä kun nyt on… Hakkuu olisi varmaan keskeytetty mutta tukkiahan sieltä tuli ja pitäähän se saada pois! Puun korjuun kannalta vähintään haastava kesä ollut, kuivia lämpimiä kelejä odottaa kaikki.

    mehtäukko

    Kun tukkia on leimikolla, yksi toimiva lääke kelien ja urien suhteen on ajon pysyminen hakkuun kannassa.

    Silloin ei tule pakkorakoa ajaa väkisin tuli mitä tuli.

    Puuki

    Hienojakoisella kankaalla ei tarvitse kuin sataa muutama tunti kunnolla vettä, niin olosuhteet muuttuu helposti ajokoneelle haastaviksi kesäkorjuuussa.  Muutama vuosi sitten oli iso ajokone vaikeuksissa päätehakkuun puun ajossa, kun kone kynti pohjaansa myöten kokoojauria  pitkin 25 k-m³ kuorma päällä. Kuski kertoi polttoainetta menevän 80 litraa tunnissa ja jälki oli metsässä kurja.  Kaivinkoneella ne jäljet piti tasoitella ja uran varresta kaatuili puita useana vuonna korjuun jälkeenkin.

     

    Jätkä

    Kokoojaura on sellainen, josta tuodaan kaikki puu samoja jälkiä pitkin. Se ei kestä sadekautena, jos maa on ”ketunkuraa”, mutta kuivana se kantaa kovienkin kuormien painon.

    Syntyi mahtavia vaurioita, kun insinööriopissa oltiin päästy vasta vaiheeseen, jossa konetehoja ja rautaa lisättiin vuoron perää. Ajokoneissa oli 70 senttiä maavaraa, mutta silti ne kyntivät pohjapanssarinsa varassa pitkiä matkoja tullessaan kuormalla varastolle.

    Nyt on jo eri juttu, kun on kunnolliset kantavat telat edessä ja takana.

    kuusessa ollaan

    Sen verran on ketunkuramaita tullut ajettua, että kun ovat pahimmillaan, ei auta mitkään telatkaan. On kuin savea, katoaa pyörien ja telojen alta…se kerros joskus on onneksi vain alle puoli metriä ja alla on yleensä kova savimoreeni. Ketunkuran etu on se, että raiteet routivat vähitellen takaisin umpeen. Pisimpään jäljet näkyvät kalliokkoisissa maastoissa, niiden notkanteiden turvekohdat ei juurikaan palaudu. Talvella olin hakkaamassa 70-luvun alussa uudistushakattua ja kunnolla ryvettyä kalliokkoa, järeiden ajokoneiden raiteet näkyivät edelleen selvästi.

    Raiteiden rumuutta pystyy pikkasen kikkailemalla poistamaan, ajamalla lopuksi tyhjällä koneella raiteiden reunojen päällä, reunat sortuvat raiteisiin ja muta alkaa kasvamaan heinää ja sammalta.

    savo’ttamies

    Kuusessa ollaan kertomista asioista ei firmojen mainoslehdissä ole juttua, ainoastaan hienoja kuvia onnistuneista havutuksista harvennuksilla Visakallion malliin .

    Miten yleistä sitten tuo ,että puuta korjataan väkisin, koneet rypee mahaa myöten kurassa.

    Sitten sanotaan ”voi voi , näin kävi, mutta tukit pitää saada metsästä pois ,ennen niiden sinintymistä ”

    Raiteita poletaan ja kauhotaan koneilla umpeen. Juuristovauriot ei jää näkyviin eli niitä ei ole tapahtunut.

    Metsänomistaja korjaa mönkkärillään myöhemmin pystyyn kuivaneita ja uranvarren tuulenkaatoja

    kuusessa ollaan

    ”Ketunkuramaat” ja savikot kestää kesäkorjuun, kunhan ei heti sateen jälkeen lähdetä ajamaan. Vaatii yrittäjältä ja kuskilta pelisilmää.

    Etenkin, jos on vähänkin ylämäkeä noustavana. Ketunkura on yleensä tietyssä kohtaa rinnettä poikittaisena juottina, siihen imeytyy rinnettä alas valuva vesi ja sen jälkeen jos yrittää ylös, ”mäki häipyy alta”.

    Kuten Jätkä kertoi, ajourasuunnittelussa usein tehdään ne virheet, joista raiteet syntyy. Etenkin kokoojauran sijoittaminen kovimmalle kohdalle on tärkeää, vaikka se sitten kiemurtelisikin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)