Omat lotruksenne varmasti tiedätte tarkkaan mutta ette tätä tapausta joka ei liity teidän hommiinne. Vai olitteko alihankkijana kaukohommissa ko leimikolla ?
Tietysti ,jos kyseessä on johonkin vanhaan ritsaan jälkiasennuksena viritetty kantokäsittelyvehje ,joka suihkuttaa vain yhdestä suuttimesta ja on vietävä erikseen kaadon jälkeen kannon yläpuolelle antamaan suihke , on pyöreä jälki keskellä kantoa mahdollinen. Tällöin on suihkutettu liian läheltä kantoa ,mikä tapahtuu helposti käsivaralta.
Laipan kautta tapahtuva kantokäsittely on ollut käytössä jo yli 20 vuotta ja on toiminnaltaan kohtuullisen varma menetelmä. Pyöreää plänttiä kannon keskelle sillä ei voi tehdä mitenkään.
Puuki voi ottaa käteen viivottimen ja liikuttaa sitä laipan tapaan esimerkiksi lautasen (,joka kuvitellaan kannoksi )yli saranapisteenä viivottimen toinen pää kaatosahausta jäljitellen. Miten saat synytymään kantokäsittelyjäljen vain keskelle lautasta/kantoa pyöreänä plänttinä? Suihkutusreiät ovat laipassa rivissä tyveltä kärkeen(- 10 cm molemmista päistä).
Nyt on tämä mysteeri selvitetty : Kysyin motokuskilta ja sanoi että silloin syksyllä hakkuun aikaan oli mustikka-aika. Ukko oli syönyt paljon mustikoita . Kun moton urea oli päässyt loppumaan, hoiti sitten loput kantojen suojauksista manuaalisesti omin avuin . Värikin oli ihan autenttinen mustikan syönnin ansiosta. Asia on loppuun käsitelty.
Mustikan syönti ei ole ainakaan minulla aiheuttanut urean värjäytymistä. Epäilen, että jos virtsa värjääntyy noin, on syytä hakeutua pikaisesti lääkärin jja labran kautta tutkimuksiin – ja varautua pahempaan.
Luuletteko että yksittäinen henkilö (opiskelija) saa rahoituksen esim tutkimukseen ”kuinka saastumisprosentti leikkauspinnoilla ja kuori vaurioissa juuressa ja rungossa 5 vuotta hakkuun jälkeen? Jos töissä oleva tutkija alkaa moisesta tutkimuksesta haaveilla tohtoriksi valmistumista varten niin saattaapa olla hyvinkin tulla neuvvo että ovi on auki, voit kävellä, tommosiatutkimusksia….
Juurikääpäsienen kasvu ja vioitus etenee puussa n. 20 cm/v. Juuristossa voi olla piilevänä melko pitkään ilman näkymistä kannolla. Siksi esim. jk-hakkuut alueilla joilla on juurikääpää vähäistä enemmän pitäisi jättää kokonaan tekemättä, tehdä aukko ja kasvattaa koivua ainakin juurikääpäkantojen ympäristöihin. Siinä käypänen neuvo joka ei kustanna edes 6 % :a kantorahatuloista. Tuottokin on arviolta n. 500 % parempi kuin pöydän ääressä laskettu jk-metsän tuotto olisi.
mutta monestako leikkopinnasta alkaa tämän lahottaja sienen kasvu vaikka yritetään sitä torjua motolla tai kusemalla? Talvisiin leikkopintoihin verraten?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.