Miten sitten pienemmissä kannoissa samalla leimikolla ei näy vastaavaa ilmiötä ? Koko kanto voi olla värjääntynyt eikä ainakaan mitään selviä rajoja ole näkyvissä.
Hyvä kysymys Puukilta. Jotain värieroa voisi syntyä siitä, että vanhempien puiden sydänpuu ei tihku vettä kaadon jälkeen kuten reunat. Tässä tapauksessa reuna näyttäisi värittömämmältä kuin keskiosa, joka jää kuivemmaksi.
Tämäkään ei selitä sitä Puukin havaitsemaa ilmiötä, että pienemmän puun kanto oli kokonaan värjääntynyt; pienessä puussahan ei välttämättä ole vielä juurikaan kuollutta sydänpuuta, jolloin sen pitäisi päinvastoin jäädä kokonaan vaaleaksi?
Niin pienissä kannoissa ei ole vielä kuollutta puuainesta jossa väriaine pysyy paremmin. Se tulee vasta myöhemmässä vaiheessa. Kannattaa puukin seuraavan kerran käskeä motokuskin painaa urea näppäintä. Samalla katsot laippaa niin näet mitenkä se aine suihkuaa. Turhaa sitä arvailla kun se voi käydä katsomassa ihan perskohtaisesti.
Pienempien kantojen ( lpm n. 45-50 cm) värjäys näkyy hyvin miten käytännössä koko kanto on värjäytynyt. Sitten on muutama isompi kanto joissa on vain keskikohta värjäytynyt. Hyvin yksinkertaista täällä paikanpäällä oli todeta erot (otin niistä kuviakin). Ei teidän arvailut ja vakuuttelut sitä miksikään muuta. Liennee sitten pensselisetä käynyt sutimassa ne keskustat , jos ei voi muuten astuntijoiden mukaan syntyä ,en tiedä . Tekijä tietää eikä ole niin iso asia että lähtisin jälkeen päin häneltä kyselemään.
Jos kyseessä on laipan kautta tapahtuva kantokäsittely , pyöreä käsittelyjälki kannon keskellä on mahdoton tapaus. Jos suihkutushäiriöitä on , laikku on toiselta reunalta suora ja kannon reunassa tai kaareva raita tai raitoja ,jos suutinreikä on tukossa . Se ,että kannon keskikohta on joskus tummempi ,on ihan normaali tilanne.
Miten teille pitäisi selvittää, että melkein yhtä isoissa , vähän pienemmissä kannoissa on koko alue värjäytynyt ( ei siis ole voinut johtua siitä, että niissä ei ole sydänpuuta) mutta isommissa kannoissa ei ole. Hienoa että te pojat uskotte kaukonäkökykyynne niin hyvin että se ylittää paikan päällä tehdyt havainnot mennen tullen. Olen minäkin niitä monenlaisia kantoja ehtinyt tähän mennessä katella monessa eri paikassa, että ihan noviisi en ole vaikka en ole moton kopissa 20 vuotta keikkunutkaan .
Hienoa puuki. Elä anna periksi. Eihän ne voi tietenkään asiasta mitään tietää jotka satoja tuhansia litroja ovat lotranneet kantokäsittelyä metsään. Ne miehet ovat monta kertaa vuodessa joutuneet tarkastuksiin mm kantojäsittelyn peittävyyden vuoksi. Sen voin sanoa että puuki et ole ainoa jolle tätä asiaa on selvitetty ja kontrolleja tehty. Metsäkeskus ja yhtiötkin ovat olleet asiasta kiinnostuneita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.