Kantokäsittelyä on yhdellä tavalla tämän päivän anekauppaa, jossa ostetaan hyvää omatuntoa. Vaikuttavuudesta ei ole mitään varmuutta eikä se juurikolhuihin voikaan vaikuttaa. Juurikääpäriskistä pitäisi saada erillinen korvaus, koska maanomistaja sen nyt kantaa omalla kustannuksellaan.
Hauskaa sinänsä että upm ilmoitti lopettelevansa havupuutaimikoiden raivaukset kesäaikaan, mutta kesähakkuiden kanssa menetellään toisin. Kummassakohan riski isompi? Veikkaan hakkuita, oli käsitelty tai ei.
Pahimpia ovat nuoren metsän ”kunnostukseen” livahtaneet kohteet, joita energiapuita hakkaavat konemiehet nimittävät osuvasti keppihelveteiksi. Niissä pyörii jos jonkinlaista vehjettä, kuinkahan isolla/pienellä osalla on toimiva kantojen käsittelylaite. Metsäkeskusten laadun tarkastuksissa kehnoin jälki olisi metsälain vaastaista, jos joku meillä lakia valvoisi! Huono lähtö tukin tuotantoon, mutta saahan siitä kemeraa, eli 1 euron kemeratukea kohti tulee 3 euron vahinko. Osaava metsänomistaja ei myy energiapuuta, halko/klapi -bisnes on eri asia. Eli taimikot kannattaa kasvattaa nopeasti kuitupuuta antaviksi ensiharvennuskohteiksi ja sitten 2. harvennukse jälkeen suometsään tuhkaa ja kankaalle typpeä.
Osaava metsänomistaja voi huoletta myydä e-puuta, turhaa lässyä. Olen nyt suunnittelemassa juuri sellaiselle kuviolle kakkosharvennusta josta e-puu tehtiin jo viisitoistavuotisena. Nyt tavara on komeaa ja kuutioita tulee. Koivu/mäntysekametsä, reunoilla ja notkossa hiukan kuusta. Ikä on nyt kolmisenkymmentä ja tämän kakkosharvennuksen jääntö saakin sitten jo kasvaa päätehakkuuseen. Aivan todella hyvä kuvio. Raportoin saantopuolesta sitten joko ensi- tai seuraavana vuonna.
Osaava metsänomistaja ei myy energiapuuta… Huh huh mitä paskaa! Rupeaa ainakin keskisuomessa olemaan hinta semmoinen jos yhtään viitsii kysellä että ensiharvennukset energiaksi. Mutta jos on aina myynyt sille yhdelle joka tuo kahvipaketin ja hän on sitä mieltä että kuiduksi niin eihän siinä! Myös minun ”entinen” ajattelutapa oli että harvennukset vain talvella, näin meni vuosikymmeniä ja harvennuksia tehtiinkin vain talvella, kunnes metsänaapurin vanha isäntä pantiin maan multiin ja nuorempi sukupolvi alkoi hoitamaan metsiä, pari kertaa kävin sitten heidän kesäharvennuksia katsomassa kunnes tehtiin oma kesäharvennus eikä paluuta enää omilla tiloilla ole talviharvennuksiin ollut.. Nykykesät on ollu niin kuivia että maat kantaa silloin erittäin hyvin ja kun on leveät telat ja taitavat konemiehet niin avot! Sekametsissä kun niitä omat metsät pääasiassa on korostuu kesäharvennuksissa havutus, ajourien suunnittelu, motokuskin taito ja motivaatio ja myös korjuun ajoitus sekä valvonta, eli jos tulee kolhittuja puita niin ne pois ennen moton lähtöä tontilta.
Apli kuvaa edellä kesähakkuun teknisen onnistumisen. Siinä ei ole ongelmia, mutta tuon juurikääpäriskin hallinnassa on. Jokainen revennyt kanto, katkennut juuri tai telan kuorma pinta on riski paikka, joka jää maanomistajien kannettavaksi. Toinen juttu on käsittelyaineen toimivuus eri olosuhteissa. Aika hiljaa siitäkin ollaan. Ristiriitaista touhua, jos taimikonhoitoa pidetään riskinä tai hankintahakkuiden kantoja pitäisi lankkailla, mutta kesähakkuiden suhteen hymistellään. Liian iso pala nieltäväksi.
E-puuhakkuut kannattaa tehdä talvikeleillä ( jos niitä on) ja keskittyä tukin eikä kuitupuun kasvatukseen. Ylitarjontaa kuitupuusta on jatkuvasti.
Kaikki viime kesät ei muuten ole olleet kuivia. Ei ole monta vuotta sitten , kun oli vain yksi sateeton kesäviikko koko kesänä. Silloin jäi esim. hankintapuut ajamatta eräältäkin kuviolta vaikka norm. kesänä ei olisi ollut mitään ongelmaa.
Kesähakkuut ei ole umpille ongelma ; sehän myi suurimman osan palstoistaan yksityisille.
Nykyhinnoilla (toisin paikoin)- varsinkin karsitusta rangasta saa sen verran hyvää kantohintaa, että se kestää vertailun pelkkää kuitupuuta sisältävän leimikon nettohinnan kanssa. Meneehän siinä samaan tuuttiin myös ensiharvennuskuitu, josta runkotilavuudesta kolmasosa jäisi kuitenkin metsään.
Energiasavotassa ennakkoraivaus on kuitenkin periaatteessa pakollinen työ, joten alueilla, joilla energiaa ei juurikaan kysytä, jäänee kantohinta muutamaan euroon, vääntää sitä sitten kuinkapäin tahansa.
Jokainen aivan varmasti käsittää, että puuston, jonka keskijäreys jää vaikkapa alle 30 litraan, on liian hidasta työstää koneella, joka on mitoitettu jopa avohakkuulle. Ei oikein saa riittävästi puuta työvuorossa.
Jos hyvää jälkeä tekevä konekuski raplaa työvuorossa 1500 runkoa / joka päivä, Niin aikamoinen on tahti minun mielestäni, eikä siti puuta kerry kuin 45 kiintoa. Jos vuoron tulos jää tuohon, niin sitä voisi verrata siihen, paljonko koneen pyörittäminen kahdeksan tuntia maksaa kaikki kulut huomioiden. Pelkästään kuljettajan palkka kuluineen lähentelee kolmeakymppiä/ tunti, polttoainetta menee – sanotaan nyt 15 litraa + muut juoksevat kustannukset. Eppäilen, että kustannukset pyörivät reilusti yli 50 €urossa, mutta jäävät alle satasen / tunti.
Taitaisi keppimetsät jäädä suurimmalta osalta koneurakoitsijoita hakkaamatta ja ajamatta, jos palkaksi luvattaisiin, että ”Saat hakkaamasi puut”.
Energiapuun koneellisessa hakkuussa kesäaikaan on riskinsä. Katselin erään työmaan jälkeä ja aika repeytyneitä olivat kannot. Ilmeisesti oli käytetty giljotiinikouraa.
Jos havupuita hakataan niin, että kanto repeytyy, kantokäsittely ei onnistu kunnolla, jos edes tehdään.
Itse teen juuri energiapuuhakkuuta. Ensin lehtipuita. Kun ilmat kylmenevät, niin sitten myös havupuita. Havupuut ehkä kuiduksi. Nyt kyllä on nousupainetta energiapuulle Venäjän toilailun ja turvesekoilun takia. Täytyy vielä pantata sopimusta.
E-puusta on yhtiöillä maksuvaraa nostaa kantohintojakin. Esim. UPM:n paras sektori on ollut juuri energian tuottaminen ja myynti; v. -19 sen liikevoitto% oli yli 43 %. Nythän yhtiöiden liikevoitto%:t kokonaisuutena on n. 2 x:stuneet, kun sahatavarallakin on ihan eri hinta kuin aiemmin.
Ääliömäinen politiikka on tosin lisännyt e-puun ja turpeen tuontia lähialueilta joten kotimaan hinnat ei tod. näk. kovin paljon muutu entisistä puoli-ilmaisista.
”Toinen juttu on käsittelyaineen toimivuus eri olosuhteissa.Aika hiljaa siitäkin ollaan”.
Eikös Luke ole nämä aikoja sitten tutkinut ja litkut hyväksynyt? Vai eikö uskonto riitä? Sitten täytyy tehdä omia tutkimuksia ja kannattavuuslaskelmia …
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.