Juttelin tuossa kokeneen motokuskin kanssa ja totesi että kai sitä sitten joku ajouran varresta saattaa saada lahoa mutta hän ei ainakaan vielä ole tavannut missään että olisi mitään suurempaa alaa levinnyt niistä. Ei pitänyt suurena taloudellisena ongelmana. Itekkin teen nytkin kemeraa jossa tulee kyllä kuuset poistettua jos ylimäärää on vaikka jo varmaan parhaat kooltaan onkin hyvinkin juuresta kymmensenttisiä. Ei sitä kannata porrastaa, ei niitä tule jälestä tehtyä.
Talvikorjuu auttaisi, mutta onhan se puuhuollon kannalta iso asia. Senkin puolesta, että maanousema esiintyy puuntuotannon kannalta tuottavilla alueilla. Toisaalta puunkorjuun ajankohta on vapaaehtoista ja voidaan hyvin tehdä talvella. Tai rajattaisiin saastuneiden alueiden puunkorjuu talviaikaan.
Tiedä sitten, oliko tilanne parempi joskus 50-60 vuotta sitten, jolloin korjuu hoidettiin talvella. Oli silloinkin korjuun vauriot olemassa. Saatiin siihenkin aikaan kojuuvariot aikaiseksi hevosilla ja traktoreilla ja vinsseillä ja talvikorjuussa. Mutta oliko siihen aikaan vähemmän maanousemaa, aika vähän siihen kiinnitettiin huomiota.
Tuntuisi, että tämän hetken kalusto ja logistiikka on kehittynyttä ja toimivaa, päästään hyvään tulokseen, mutta voi olla että talvikorjuussa.
Puuhuolto tehtaille on ympärivuotista toimintaa ja sen tajuaa jokainen joka on joskus nähnyt ne määrät joita niissä tarvitaan. Ei ole paluuta talvikorjuuseen. Tarve on jatkuva ja tavaran oltava puhdasta ja tuoretta.
Keski-suomessa todella hyvä talvikorjuukausi on kuukausi vähän reilu, joinaan vuosina ei sitäkään. Vaikeaa on siinä ajassa tehdä vuoden puut teollisuuden käyttöön.
Metsuri mopokuski:”Keski-suomessa todella hyvä talvikorjuukausi on kuukausi vähän reilu, joinaan vuosina ei sitäkään. Vaikeaa on siinä ajassa tehdä vuoden puut teollisuuden käyttöön.”
_Toki pitää paikkansa, mutta on olemassa Talvikorjuuta ja on olemassa ”Talvikorjuuta”.
Kun maat ovat kantavia jäätymisen ansiosta, on lunta ja pakkasta, niin toki puhutaan perinteisestä talvikorjuusta.
Nyt kun moni talvi on jäänyt lähes tulematta, on sävellajia muutettava ja katsottava tyvilahon kannalta, onko talvikorjuu mahdollista.
Kun konekalusto on sellaista, että se ei normaalissa metsämaastossa paina raiteta yli kymmenen senttiä syviksi ja ajouraverkosto suunnitellaan niin, että samoja jälkiä ei poljeta moneen kertaan – ainakaan kuormalla, lienee tekninen puoli kunnossa?
Kokemus on näyttänyt siltä, että kun talvikausi on päällä ja pakkastakin on, ei kuusikossakaan kuorivaurioista lähde laho etenemään mihinkään suuntaan. Sama juuriston kuorivaurion kohdalla, kuten myös jonkun katkenneen juuren kanssa. Syynä lienee se, että talvella ilma on puhdasta itiöistä ja paljastunut puuaines ehtii pihkottua ennenkuin itiöt lentävät siihen.
Tämä on nähty esim kirvesleimauksien aikoina: Kun pilkat on hutkittu kesäaikaan, mutta puut on syystä tai toisesta jäänyt hakkaamatta, on ”leima näkynyt kannossa jo kolmen vuoden kuluttua”. Kun leimaus tehtiin talviaikaan, ei myöhemminkään tehdyssä hakkuussa löytynyt lahovikaa, ei värivikaa, mutta pilkan kohdalla puuaines oli pihkoittunut jopa kämmenen kokoiselta alalta.
Meillä oli tässä kuun alussa männyn siemenpuu-/osin aukkohakkuu. Motomies aamulla työtä aloittaessaan soitti ja silloin muun ohessa painotin, että juurikääpätorjunta on minulle tärkeä asia. Olen varma, että torjunta tehtiin hyvin. Kauppa oli Versowoodille.
Kuormatraktorin jäljiltä arvioisin, että ainakin 15 % kannoista on juurenniskoistaan pahasti kuoriutuneita. Ei tälle asialle käytännössä mitään voi. Täytyy vaan nukkua yöt hyvin.
Tässä oli viikko pari takaperin tauotonta sadetta pari päivää. Mitä se tekee torjuntaitiöille kannossa. Huuhtoiko sade ne huit helvettiin. Mene ja tiedä.
Jarkko Hantula kertoi Metsätieteen päivän 2021 esitelmässään juurikäävän virusten tutkimuksista. Juurikäävältä on löydetty viruksia, jotka haittaavat sienen kasvua laboratoriossa. Jos näistä saataisiin kaupallinen tuote, jota levitettäisiin hakkuun yhteydessä juurikäävän saastuttamiin kantoihin, voitaisiin merkittävästi hillitä uuden puusukupolven tartuntoja. Tämä olisi erityisen tarpeellinen tuote karujen maiden männiköihin, joissa ei edes puulajin vaihto ole mahdollinen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.