Joillakin yhtiöillä on tarjouksissa ehto että ostetaan ennakkoraivattuna. Korjuukalusto menee takaisin lavetille jos selkeä laiminlyönti on ennakkoraivauksen suhteen näkyvillä. Tosin toinen ääripää on se että vaaditaan raivaamaan olematonta, eli kynän paksuista metriä korkeaa pihlajaa pois kuusen päätehakkuulta ja muuta raivattavaa ei yksinkertaisesti ole.

Päätehakkuualueilta on raivattava kaikki ylimääräinen risukko ainakin silloin ,kun aiotaan kerätä hakkuutähteet energiaksi. Maa-ainesta ja kiviä nousee helposti hakkuutähdekuormaan katkaisemattomien raippojen juuripaakkujen mukana. Kivet tylsyytävät hakkurin terät ja saattavat jopa aiheuttaa tulipalon kipinöinnin seurauksena. Haketettaessa kuivaa tavaraa kesäaikaan on ploriski korkea. Maasto tai hakekuorma voi syttyä pienestäkin kipinästä. Mieluummin siis raivaan joka raipan lyhyeen kantoon ,kun katselen lieskoja palstalla tai hakekuormassa.

Kuinkas nämä pakolliset ennakkoraivaukset ja jatkuvapeitteinen kasvatus mahtavat sopia yhteen?

Jatkuvankasvatuksen hakkuussa voisi urat suunnitella aluksi ja raivata sitten uran varresta näköhaittoja pois ja isompien ympäriltä kaikki pitemmät pois.

Näitä tehdään joka päivä isojen firmojen tiluksilla, kai ne jotenkin onnistuu. Eikös tärkeintä ole se että niitä hyvälaatuisia niukinnaukin tukkikokoisia tai alle olevia puita jää reilusti kasvamaan jo metsälainkin takia ja taimia nousee enempi hakkuun jälkeen. Jos taimiainesta on reilusti, nousee sitä varmasti jatkossakin.

Varmasti paljon raivaamattomia kohteita motomiehet kohtaa mutta paljon olen nähnyt tarpeettomia raivsauksia tehtävän. MHY haluaa myydä palvelujaan ja se on helppo myydä se ennakkoraivaus.  Esimerkiksi se kun metsuri kertoi joutuneensa lähtemään kesken kaiken pois kun moto oli edellisenä iltana mennyt palstalle hakkaamaan.  Raivaamattomalle alueelle.  Siinä eräs esimerkki joka on tosi MHY:n toiminnasdta ja metsänomistajan edun ajamisesta puukaupoissa ja korjuun valvonnassa.