Veikko V jakoi valtionmetsistä isot yhteismetsät perustamilleen kylmille tiloille eli maksatti SMP:n kannatuksen valtion varoista. Kaikki myönteiset tapaukset, kun tiloja jaettiin allekirjoitti Veikko V ja kielteiset hänen alaisensa.
Jeessi:”-Ettei se pientilallisten karjan metsiin kuljetus ihan aatteen palosta kaukana ollut.”
– Ei se metsäklaiduntaminen kuusikoissa ollut ihan viisasta – tarpeellista se varmasti oli sen aikaisilla pientiloilla, kun viljelysmaata oli vain nimeksi.
Nautaeläinten sorkat painoivat juurivaurioita, jotka tietenkin mahdollistavat juurikäävän / maannousemasienen hyvän kehittymisen. Niinpä metsälaidunnus käytännössä pilasi valtavan määrän kuusikoita lahottamalla ne tukkipuuna tyveltään kelvottomiksi.
Tollo ei tunne Suomen sotasankareiden historiaa. Rintamamiestilat / talot olivat lupaus rintamamiehille, jos Suomi jää itsenäiseksi, niin palkitaan.
Suomi jäi itsenäiseksi ja Asutusviraton päällikkönä Vennamo jakoi elinkelvottomia kylmiä tiloja usein sotainvalideille, mutta myös veteraaneille.
Tilat lohkottiin yleensä ottaen heikoimmista metsän kohdista, koska suurmannomistajat – metsähallitrus mukaanluettuna oli aavistushakkuina parturoinut parhaat metsät sileäksi, eli ensimmäisiä metsähommia oli kulotus, ja kylvö kuokittuihin laikkuihin, taikka kehnojen kuitupuumetsien hoito alaharvennuksin, vaikka kuitupuuta ei oikeasti ostettu.
Rintamamiestilat eivät olleet todellakaan juuri minkään arvoisia palkintoja viisivuotisesta sodasta. Eipä niistä taida montaakaan olla toiminnassa edes Jeessimäisellä lisämaan hankinnalla parannettuina.
Tollo kadehtii aivan suotta niitä tiloja ja heidän elämäänsä .
Ei ne tilat mitään elinkelvottomia olleet, pellot ja metsät on vieläkin aktiivi käytössä ja sopivat hyvin nurmen kasvatukseen. Omistajia vain on huomattavasti vähemmän kun tiloja on yhdistetty. Vennamo jakoi tuhansia hehtaareja valtion metsää, se on paljon enemmän kuin rintamamiestontti.
Tääläkin asutustilat olivat usein alavia turvemaita,jossa halla viljatkin usein vein.On kansainvälisestikin tämä Asutusviraston kyky asuttaa kotoiset siirtopakolaiset ainutlaatuinen.Silloin se oli viisasta,vaikka jälkeenpäin eivät olleet elinkelpoisia .Joskin muutamat ovat kehittyneet hyvin ja pystyneet muuntautumaan ajassa.
Kaikki nuo suopellot ovat nykysin viljelyssä ja paljon lisääkin raivattu. Enää ei pahemmin yritetä viljaa kasvattaa, tosin kesätkin ovat muuttuneet ja heinäkuun alun halloja ei nykyisin enää ole.
Metsäkupsa huomattavasti oikeammilla linjoilla kuin Toloppa. Minulla meni vielä haavikostakin jokainen notkelmakohta 2003-2005 paikkeilla. Kyllä oli hallaa ja rajusti vanhassa turvepohjaisessa aikanaan kauralla viljellyssä. Kaksisataa uudistustainta jouduin laittamaan ja oikeastaan laadun kannalta olisi ollut parempi uudistaa koko pellon metsitys täysin. Ne uudiskohdat ovat paljon nyt laadukkaampia vaikka tietysti hiukan perässä. Ja kyllä tässä juhannuksen aikoihin on vielä luntakin satanut näillä kulmilla ihan maan valkoiseksi asti.
Minun muistini ulottuu hiukan pidemmälle, ei enää ole sellaisia hallavuosia, että viljaa ei tule eikä perunaa kuten vielä 60-luvun alussa koska ilmasto on muuttunut, kevät hallat vaikuttaa puuntaimiin. Ne tuleentumisajan hallat ovat olleet viljalle pahimpia joita aiemmin oli myös heinäkuussa.
Tollo sekoittaa asiat. Siirtolaisasutustilat olivat hyviä – usein valmiita tiloja rakennuksineen kaikkineen. Ne olivat hyvillä paikoilla ja moni sai paremman tilan kuin se oli, jonka he jättivät karjalaan.
Rintamatmiestila, jollaiset minä näin lapsuudessani , olivat alamittaisia, korkeintaan 60 hehtaarin korpitiloja, joiden metsät oli aavistushakkuilla harsittu pilalle tai jopa aukoksi. peltomaaksi oli suunniteltu lähinnä raakaa suota, Rakennuksia ei yhtään. Kun ei ymmärrä, mitä tarkoitti ”Kylmä tila”, kannattaa pitää ”mölyt mahassaan”, ettei näytä Tollouden lisäksi vielä hullulta.
Kun peltopinta-alaa on saatu yhtenäisemmäksi, ei kylmä enää tee pesää niinkuin se teki suonotkelmaan, jonka ympärillä olo kuusimetsä, joka esti ilmavirtauksia sekoittamasta lämmintä ja kylmää ilmaa, kuten nykyisin…
”Vain laudat ikkunoissa nään… Mami”
Rintamamiestontti oli aivan eri juttu. Se oli omakotitontti, joka oli mitoitettu niin, että se tuotti jopa perheelle perunat ja kasvatti muutaman marjapensaan.
Kun asutetaan rintamamiestiloille lähes miljoona veteraania, tarvitaan satojatuhansia hehtaareita, vaikka tilat ovatkin kelvottoman pieniä.
En tunne yhtään veteraania jolle olisi annettu maaatila, mutta tunsin veteraaneja, jotka olivat siirtolaisia ja saivat näitä Vennamon junailemia asutustiloja ja yhteismetsiä. Nythän ne omistaa kourallinen viljelijöitä. Eli ei mennyt ihan kuten piti. Suoalueille nuo siirtolaisten tilat on usein perustettu, tosin, olihan niitä tuossa Keski-Suomessa järvien rannoilla, joissa perillisillä on nykyisin rantapaikkoja. Luulen tietäväni nuo asiat, niin hyvin että Jätkänkin on syytä vain pysyä kyselypuolella jos on jotain kysyttävää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.