Mikä vaalitulos on metsänomistajille paras, nykyisen hallituksen jatko, vai vihervasemistohallitus. Nykyinen on tehnyt lukuisia muutoksia verotukseen, jolla pienten pääomatulon saajien asemaa on kohtuullistettu. Suurethan on vapautettu pääomatuloveroista. Sekö, että taloudessa on lainalaisuudet vai se että Rinteen mallilla aletaan kasvattaa valtion menoja ja laittaa laskuja yrittäjille, sekö lisää tasa-arvoa. Oppositioko on oikeassa jarruttaessaan sotea, vaikka se johtaisi Suomen luottoluokituksen laskuun ja satojen miljoonien lisämenoihin, kun kuntayhtymien menot eivät ole missään kontrollissa nykyisin ja joka puolella maata on hallintobyrokratiaa. Yksityistämistä ei mitkään jarrumiehet tai naiset pysäytä terveydenhoidossa. Nykyisin yriteään piilottamalla kustannukset esittää miten halpaa julkinen hoito on.
Meillä on tehoton eduskunta, paperipinoja on pitkin pöytiä, eikö noita saa mappeihin, jos on tarkoitus, että niitä luetaan ja tehdään päätöksiä. Tai laitetaan sähköisiin järjestelmiin. Kokoajan on jotain tiedotustilaisuutta menossa. Ei ole tarkoituskaan edistää asioita, pääasia että varmistetaan vaalivoitto tekemällä teatteria vuodesta toiseen. Populistien varaan ei mitään hallitusta koskaan pitäisi rakentaa. Se nähtiin jo 70-luvulla SMP:n hajotessa ja nyt toisen kerran, kun sama puolue hajosi uudelleen. Köyhän kansan edustajista ei ole vastuunkantajiksi. Populisti osaa vain riekkua ja asua saunassa keräämässä laittomia päivärahoja. Mistä noita raiskaustapauksia kehitellään julkisuuteen juuri ennen vaaleja ja Oulunseudulta. Mitä jos pääministeri olisikin Tampereelta kotoisin. Kun Aarnion tapainen on voinut vuosia toimia poliisipäällikkönä, ei olisi mikään ihme jos tuossa järjestelmässä ei olisi muutakin korruptiota.
Nykyjärjestelmässä on mahdotonta, että pääministeriä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti jos hän on keskustasta. Vanhasta vastaan hyökättiin jatkuvasti, tiedotusvälineet eivät siihen aikaan edes esitelleet hallituksen politiikkaa pelkästään pääministerin naisystävää ja lautakasoja hänen tontillaan. Sipilän yrittäjätaustaa on sosialististen toimittajien mahdotonta hyväksyä, olisi pitänyt elää yhteiskunnan elätettävänä, se olisi kunniallisempaa kuin yrittäminen. Sukulaiset eivät missään tapauksessa saa olla yrittäjiä, koska ovat silloin vapaata riistaa toimittajille.
Tuohon MaalaisSepon kommenttiin poliitikkojen sotkeutumisesta puumarkkinoihin. Ne, jotka näkevät hakkuut huonona asiana, käyttävät sitä keppihevosena. Haittojen takia voidaan määrätä veroja eri muodoissaan. Ei se puun kysyntää vähennä, eikä ole tarkoituskaan. Mutta järjestäytymättömän osapuolen verottaminen on helppo juttu.
Tämän foorumin metsäpolitiikat ovat epämääräisten arvailujen tulosta. Ainoastaan vihreiden metsäpolitiikka on tuotu järkevästi esille – kiitos AJ:n.
Tolopainen ansiokkaasti valotti omaa käsitystään nykytilanteesta. Hallitukset ovat vuorollaan lyhyen ajan ”päättämässä” asioista ja oppositiot (varsinkin nykyinen) pyrkivät kaikin keinoin horjuttamaan kaiikki ehdotukset, olivatpa ne hyviä tai huonoja yhteiskunnan kannalta!
Jokaisella on omat intressit päästä päättäjän pallille. Tasa-arvoakin huudetaan joka esityksessä. Ainakin tuolla metsässä ei juuri paljon niitä tasa-arvon vaalijoita näy? Tiukassa paikassa olisi joku avustaja joskus paikallaan. Minusta tasa-arvo toimii silloin, kun jokainen osallistuu tämän kaiken hyvyyden hankkimiseen omalta taholtaan eikä ole valmiin takana huutamassa tasa-arvoa!
Minun veikkaukseni on, että koko tämä vuosi mennään vanhalla hallituspohjalla toimitusministeriön voimin. Isot puolueet hurahtivat vaalikampanjoissaan ja -lupauksissaan niin etäälle realimaailmasta, ettei niillä eväillä synny hallitusta. Lopullinen hallituspohja voi olla aivan muuta mitä on kaavailtu.Voi tulla jopa vähemmistöhallitus.
Suomessa kehitys pysähtyy taas neljäksi vuodeksi kuten aiemmin meni kaksi hallituskautta taantumassa kun esim.Ruotsin bkt kasvoi samaan aikaan 20%. Toiseen tuollaiseeen tasoitukseen ei olis varaa, mutta se näyttää väistämättömältä.
1. Kasvatetaan Suomen metsäpinta-alaa istuttamalla lisää metsiä
Metsittämiseen sopivia kohteita ovat esimerkiksi pellot, joiden viljelykäyttö on loppunut, käytöstä poistuneet turvesuot ja maakaapeloitavat sähkölinjat. Myös peltolohkoja, joiden viljely kannattaa heikosti voidaan metsittää.
2. Lisätään puurakentamista
Ilmaston kannalta merkitystä on myös sillä, mihin puuta käytetään. Pitkäkestoiset puutuotteet varastoivat hiiltä pitkään. Puun käyttö rakentamisessa varastoi puun kasvaessaan sitoman hiilidioksidin vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Monien muiden rakennusmateriaalien tuotanto synnyttää lisää päästöjä. Puurakentamista pitää lisätä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Rakentamiseen tarvitaan järeää puuta. Harvennukset on tehtävä metsissä ajallaan, jotta rakentamiseen sopivaa tukkipuuta saadaan metsistä riittävästi.
3. Puretaan ensiharvennusrästit ilmastoharvennuksilla
Meillä on noin miljoona hehtaaria ylitiheitä nuoria metsiä, joiden ensiharvennus on viivästynyt. Lanseerataan näille metsille Ilmastoharvennus, jossa harvennus tehdään jonkin verran totuttua lievempänä, jotta hiilensidontakyky säilyy ja mahdolliset tuhoriskit minimoidaan. Harvennuksessa poistettu pieniläpimittainen puu korvaisi turvetta voimalaitoksissa. Lannoitetaan ilmastoharvennetut metsät kiertotalouden hengessä voimalaitosten puun tuhkalla. Se kiihdyttää kasvamaan jätettyjen puiden kasvua ja hiilen sidontaa entisestään erityisesti turvemailla.
4. Käynnistetään maatalousmaan hiilensidonnan tutkimus- ja kokeiluohjelma
Maanviljelyn päästöjen vähentäminen on osoittautunut hankalaksi kautta maailman. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä ruuan tarve kasvaa väestön kasvaessa. Suomessa on jo alan tutkimusta käynnistetty. Sitä on nyt syytä painavasti vahvistaa.
5. Soiden ennallistaminen
Suoekosysteemit ovat tärkeitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyssä. Soiden turvekerrokseen on sitoutunut valtava määrä hiiltä. Tiettyjen suotyyppien ennallistamisella voidaan ehkäistä maaperän hiilidioksidipäästöjä ja lisätä soiden hiilensidontaa.
6. Nielujen vahvistaminen merkittäväksi osaksi kehityspolitiikkaa
Maailmassa tarvitaan enemmän ja paremmin kasvavia metsiä globaalin hiilinielun vahvistamiseksi. Kehitysyhteistyön rahoitusta on kasvatettava ja suunnattava lisäystä ilmastotyöhön, myös nielujen vahvistamiseen. Suomi on kestävän metsänhoidon mallimaa ja metsäosaamisellamme on valtava kysyntä kansainvälisesti. Myös yksityistä rahaa on pystyttävä mobilisoimaan metsittämiseen ja metsänhoidon kestävyyden parantamiseen maailmalla muita kestävän kehityksen tavoitteita vaarantamatta.
Kommentteja
1. Ok
2. Ok
3. Useimmiten ok
4. Ok ja samalla pystytään usein vähentämään ravinnehuuhtoumaa vesistöihin (esim. puukuitua lisäämällä).
5. Ojitetut suot ennallistuvat usein itsekseenkin riittävän hyvin. Sen sijaan turvemaiden metsänkäsittelyllä ja maanviljelyllä on suuret vaikutukset sekä ravinnehuuhtoumiin että hiilipäästöihin.
Sinänsä ihan ok aiheita, vaikka vaikutus ilmastoon onkin joissain merkityksetön. Mutta kun kyse on hiilinieluista, eikä ilmastopolitiikasta, noilla mennään.
1. Todennäköisesti aika pieniä hehtaarimääriä löytyy metsitettäväksi, mutta parempi sekin kuin jättää joutomaaksi. Moottoriteiden ramppialueet, täkäläisten savimaiden jokinotkot yms. ovat myös usein puuttomia alueita. Tosin jos yksityisten maiden heinikoiden metsityksestä aletaan jollekin palkkaa maksaa, melko kallista on. Jokin tukisysteemi siis pitää löytää, jotta hommalla olisi edellytykset toteutua. Harmaaleppä taitaa olla ainoa vaihtoehto puulajiksi, kun haapa syödään, koivu ei muokkaamattomassa savimaassa kasva ja kuusi on liian hidas heinäystapeen takia. Josko ensimmäisen valopuusukupolven jälkeen alkaisi kasvaa puita luontaisesti.
2. Ok. Ikuisuusaihe, jossa löytyy luultavasti yksimielisyys puolueiden kesken. Riitaa voi tulla siitä, miten tavoitteeseen pyritään ja se siis onkin olennaisin asia koko tavoitteessa.
3. Miten rästit puretaan, siinä on ainoa olennainen kysymys. Kyse ei ole tarpeesta purkaa rästit. Toivottavasti tuollaista termiä kuin ”ilmastoharvennus” ei oteta käyttöön. Se on epäonnistunut ja viherpesua pahimmillaan, jossa kansalle jää pellen rooli. Talousmetsässä hakataan puita ihan muista syistä, vaikka lopputulos onkin ilmaston kannalta eduksi.
4. Ok
5. Kytkeytyy tarpeeseen lisätä suojelualueita? Talousmetsissä en näe mahdollisuutta kuin korkeintaan harvoissa epäonnistuneissa kohteissa. Mutta AJ:n tavoin totean, että niissäkin ojat kasvaa itsestään umpeen. Voi sitäkin hommaa vauhdittaa, mutta kaivinkonetta ei tarvita. Teijon kansallispuistossa on jokunen vuosi sitten tukittu ojia, sen alueen kehitystä on kiinnostava seurata.
Kun käy kokeilemassa ylen sivulla olevaa hiilijalanjälki laskuria. Hiilijälki on helppo puolittaa eikä maksa paljoa, rahaa alkaa säästyä. Lopettaa lihan syönnin ( ei koske hirvenlihaa), vaihtaa ikkunoihin tiivisteet, ei lentele etelään ja siirtyy biodieseliin. Ja se on siinä. Eipä tuohon poliitikkoja tarvitse vaivata.
Laskennallinen hiilen sidonta metsämaalla korvataan mo: lle tulevissa päätöksissä samoin perustein kuin sitä muihin hiilensidontamekanismeihin sovelletaan. Korvaus on veroton.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.