Keskustelut Tekniikka Keppimitan kuolema

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
  • Keppimitan kuolema

    Merkitty: 

    Kaikki toiminta kehittyy ja tehostuu kaikkialla.  Tämä uutinen oli mielenkiintoinen, jäin miettimään, koska supistetaan näitten kepinheiluttajien koulutusta?  Serkkuni pääsi kepinheiluttajaksi suoraan keski koulusta -70 luvulla metsäkouluja käymättä.  Sen jälkeen lisättiin koulutusta koko suomen maassa.

    Mikä lie metsäkouluista valmistuvien työllisyys aste?  Kurunkin toiminta hiipunut kmetsäkoulutuksen osalta mutta toiminta siirretty jonnekkin muualle.

    Suomalaisille ei tuo metsätyömaistu, ei kannata kuulema metsässä rehkiminen kymmenen euron tuntipalkoilla, virolaisille ukrainalaisille  latvialaisille se kannattaa, kummaksi se maailma menee.  Kait niitten koulujen pitäisi pystyä suuntautumaan ulkomaalaisten kouluttamiseen.  Ruotsissa alottivat metsänoneen kuljettajien koulutuksen ulkomaaalaisille kesto mutaman viikon, suomalaisen kouluttaminen kestää usean vuoden.  Vähän se ihmetyttää.

  • Puuki

    2 samanlaista tulosta ei tule koskaan peräkkäin varsinkaan 2 erilaisella mittaustavalla.    Joskus sai ostaja  motomitatusta kuitupinosta mitattua selvästi pienemmän läjän, kun yhtiölle ei kelvannut kuin oman moton mittaustulos jota ei ollut saatavissa.     Toisen kerran mitattiin sitten  kimpassa ostomiehen kanssa yhteistuumin   niin tarkasti kuin oli mahdollista toinen kuitupuupino ja saatiin isompi kasa kuin motomitalla oli saatu.     Muutama kuutio joskus lisää tehdasmitassa  on yhtiölle itikan pieruun verrattavissa oleva vaikutukseltaan mutta myyjälle voi olla  ison  lehmän läjän lannotusvaikutukseen verrattavissa oleva ~ samalla mittatikulla  arvioituna.

    mehtäukko

    Jätkän viimeinen lause paljastaa vehkeilyn vaaran, motomitalla se ei ole mahdollista. ”Aika monta pinoa on tullut mitattua, ja…” Puukilta aika hyvä lohkaisu esittää vertailua motomittaan.

    Kun painoilla pelataan ja käytetään vuodenaikojen kuutiokertoimia, on täysin selvää sattuuko rehevän maan läskipetäjät tai kuivan kankaan männyt todellisiin kuutioihin. Pinon pohjat ja telapuut jää ohi puumäärän.

    Puuki

    Aika monta pinoa on joskus aikoinaan nappuloitu esim. yksin puin mittaamalla niin tarkasti kuin on mahdollista , jos ei oteta lukuun upotusmittausta. Siinä oppi kaikenlaista erilaisista mittaustavoistakin ja niiden eroista.  Pinomittauksenkin oppi tekemään melko hyvin ainakin omasta mielestä , kun tarkistusmitan avulla saattoi tarkistaa  tulokset.

    Motollakin on omat hankaluutensa mitassa. Kun on vaikka isoja haarapuita isoine oksineen ja moto rynkyttää oksia ensin poikki jonkin aikaa ehtii puuta kulua harakoillekin jonkin verran paksuudesta.  Samoin esim. mutkakoivujen höyläys vähentää puun paksuusmittaa helposti.

    mehtäukko

    Kehutuilla pienillä räpsyillä on hankaluutensa. Kaikessa.

    Ei haarapuut kuulu pinoihin muutenkaan samoin kuin kampiakselikoivut. Mikä ei mene keskiraskaan moton kourasta läpi, ei läpäise laatuvaatimuksiakaan. ”Mutkakoivujen höyläyksissä” ollaan jo muun kuin pilkun viilauksissa.

    Puuki

    Päätehakkuulla oli  iso kone tonnin painoisine kourineen jonka viimeksi näin tappelevan paksuoksaisen puun kimpussa.  Ja on niitä monia muitakin tapauksia sattunut, kun koneen ja kouran isosta koosta huolimatta ei karsinta tahdo onnistua ilman peruuttelua ja jäpöstelyä.  Pikkukoneilla harvemmin, kun ne on yleensä vain niille omimmilla kohteilla töissä.

    Jätkä

    Haarapuissa on haara sahattava pois. Siitäkin voi saada vielä kuitupuuta.

    Ei savotassa puumäärään vaikuta paskan vertaa, jos pahat muhkurat jne leikataan vain pois ja hylkypala jää metsään.

    Jos kyseessä on oikein todellinen varistenpolkema puusto, ei niitä tarkka puunmyyjä VOI myydä kuitupuuleimikkona motohakkuuna, vaan ne on tehtävä M-sahalla taikka energiapuuksi karsimattomana rankana. Kunnollisessa hakkurissa oikenee mutkat ja haaranperät, eikä oksakiehkurakaan ole haitta.

    mehtäukko

    Kyllä noin. Kaivutyömaalla olkoompa kone vaikka 50 tonninen ei kolmen kuution kivi irtoa poterostaan noin vain kauhaisten.

    Käytännössä oksaiset 3:n kiinnon maksimisorvirungot on jyskettävä parin tukin pituudelta oksattomiksi ilman katkaisua. Pituuden nollauksesta se on ajettava uudelleen mittaansa, jolloin kuutiointi pitää kutinsa.

    Jos motoissa ei olisi niinkin tarkkoja mittalaitteita, kuinka ptl:t apteerattaisiin  millien tarkkuudella erilleen toisistaan?

    Puuki

    Mittaus ja sen tarkkuus ei ole yleensä mikään ongelma leimikkojen puiden myynnissä vaan ihan muut asiat ratkasee enemmän.   Puuttuvat lyhyet tukkimitat ja pikkutukkien puuttuminen mittalistasta saattaa vähentää kantorahatuloa esim. n. 15 %.  Niin isoon eroon ei millään mittaustavalla päästä.  Silloin on se ja sama vaikka tukit olisi mitattu vanhaan tyyliin 2cm:n luokituksella latvamittauksella ja kuidut keppimitalla.

    Tukin keskeltä mitattiin paksuudet ennen  pylväistä. Se oli siis virallinen pylväspuiden mittaustapa. Kuormainvaaka mitaus on hyvä ja helppo mittaustapa, jos on oikeat kertoimet käytössä.  Pinon pohjapuut jää myyjälle eikä niitä tarvitse saadakaan välttämättä mukaan mittaustulokseen.  E-puuksi alimmaiset puut ei kelpaa jotta ei tulisi kiviä tai hiekkaa hakkuriin.

    mehtäukko

    Hoh hoijjaa. Esitetyt asiat eivät liity motomitan ylivoimaisuuteen.

    Kehitys kehittyy eikä tukkien keskimittojen haikailuilla pääse Puuki kuin omatoimisiin moottorisahahommiin ja mittauttaa pölkyt 2 cm luokituksella!

    Puuki

    Ne keskimitat ei olleet vastaus sinun komenttiisi. Puhu sinä vaan motomitan erinomaisuudesta kun se on enemmän sinun alaasi.  Minulle riittää että leimikot voi edelleen kilpailuttaa ja saa valita itse  kunkin  leimikon ominaisuuksien mukaan sille  sopivimman vaihtoehdon tarjouksista.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)