› Keskustelut › Metsänhoito › Kenen vastuulla uudistamisen pitäisi olla ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Kenen vastuulla uudistamisen pitäisi olla ?

    Lähetetty: 18.9.2016, 07:02

    Nyt, kun puuta kasvaa ylimäärin, niin uudistaminen ja edelleen taimikon hoitaminen on monellakin jäänyt ns. ”Herran haltuun”.
    Puun kierto on niin pitkä, että päätehakkuun tekijä tuskin samalla alueella pääsee tekemään seuraavaa – ei välttämättä motivoi !

    Metsäteollisuus saa puuta, joten se ei ole kiinnostunut uudistamisesta.
    Valtio laatii väljiä lakeja joiden varassa uudistaminen ei suinkaan ole selvä asia.

    Pitäisikö uudistaminen jotenkin saada päätehakkuupuun ostajan vastuulle ?

    Tekijä
    harrastelija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 18.9.2016, 08:02

    Lämpimästi kannatettava ajatus . Luonnollisesti kuitenkin niin , että
    maanomistaja maksaa viulut . Tätä toimintatapaa harrastetaan hoitospimustiloilla . Yhtiö huolehtii uudistamisesta aina varhaisperkaukseen saakka , jolla varmistetaan uudistamisen onnistuminen .

    Tuolla lukijoiden kuvissa on tuore esimerkki (4 kuvaa 16.9) menetyksistä , joihin hoitamattomuus johtaa . Harmittaa vain , että
    ”Koivulla…ja ilman 1” – kuvan vierestä oikealta ei tullut napattua kuvaa onnistuneesta kuusen uudistusalasta varhaisperkauksen jälkeen .
    Viereisellä parin hehtaarin kuviolla kuusentaimet kasvoivat virkeästi vuosi sitten varhaisperatulla alueella . Myös ojan lähialue oli täydessä käytössä ja tasaisen taimikon peitossa toisin , kun ojan toisella puolella aikanaan on ollut . Toimintatavat ovat onneksi kehittyneet niistä ajoista . Nyt maanomistajalla on mahdollisuus tehdä hoitosopimus asiakassuhteessa olevan metsäyhtiön kanssa .

    Uudistaminen kannattaa jättää ammattilaisten huoleksi , jos oma osaaminen tai aika ei riitä . Eri toimijoiden tarjoamat hoitosopimuspalvelut ovat suuri mahdollisuus tänä
    päivänä .Taloudellinen vastuu uudistamisesta
    tulee kuitenkin säilyttää edelleen maanomistajalla .

    suorittava porras 18.9.2016, 08:50

    Entäs tämä sitten !?

    lainaus MT :

    ……

    ”Lähdetään samasta tilanteesta – aukosta. Olen jättänyt kaikki hakkaamani aukot herran huomaan 15–20 vuodeksi. Aloitin lokakuussa viime syksynä taas yhden pusikon siivoamisen.

    Pinta-alaa pusikolla oli 1,2 ha. Aikaa kului alle kaksi kuukautta ja ketjusahan bensaa 40 tankkia. Pidin oikein kirjaa.

    Paikassa oli koivut 10- metrisiä, kuuset 5-metrisiä ja pihlajat, pajut siellä seassa, että läpi ei päässyt.

    Jätin taimikon kuusivaltaiseksi ja liian sakeaksi. Mätin roskapuun kasalle ja ajoin keväällä pois. Risukasa oli 90 k-m3 joista sain 15,00 euroa/k-m3, kemerarahoja 7 euroa/k-m3 ja 100 euroa/ha. ”

    …tähän paloi 730 euroa yhteiskunnan tukea ja paljon bensaa.
    Edullistahan se on , kun laiskuudesta sakottamisen asemasta maksetaan risukontuotantopalkkioita . Raivaussaha on muuten tuttu kapine viimeistään ennen seuraavaa markkinahakkuuta ko palstalla .

    Metsuri motokuski 18.9.2016, 09:49

    Niin eihän se nyt päätehakatun leimikon istuttaja uskonutkaan että hän saa siitä joskus myyntituloja. Hänen ajatuksena on että joku sitten joskus vuorollaan tekee saman. Eikös tuo metsänhoito ole juurikin pitkän aikavälin toimintaa. Nykyinen omistaja saa tuloja mutta myös varmistaa että seuraavat omistajat saavat tuloja myös. Metsäkasvatus ei ole – minä itse tai mulle kaikki – toimintaa.

    tamperelainen 18.9.2016, 16:54

    Valtiovallan kannattaisi enemmän sijoittaa metsänkasvatukseen.Valtio hyötyy pitkässä juoksussa eniten puuntuotannosta,metsänomistajista.
    Paljon nälvitäänKemera ym tuista ,mutta ne ovat vain valtiovallan pyrkimyksiä lisätä tuottojaan.MO on se riistettävä.

    suorittava porras 18.9.2016, 18:01

    #”Valtiovallan kannattaisi enemmän sijoittaa metsänkasvatukseen.Valtio hyötyy pitkässä juoksussa eniten puuntuotannosta,metsänomistajista. ”#

    Kysyn tässä vaiheessa , ovatko kaikki tukea saaneet tehneet oman osuutensa ? On esimerkkejä , joissa metsän kunnosta viis
    välitetään , kunhan saadaan tuet taskuun .

    Vanhassa kemerassa oli se vika , että
    sitä oli mahdollista hakea aivan liian myöhään metsän kasvukuntoa ajatellen . Neuvonta vielä pahensi tilannetta kehottamalla odottelemaan tämän lisäksi vuosi tai pari , että taimikonhoidon kemeraehto varmasti täyttyy . Kustannukset nousivat ko projektin suhteen jo 15-20% tuossa ajassa . Neuvota oli luonnollisesti kemerahakuista , koska tuki tuotti merkittävä osa neuvontaorganisaationkin tuloista .

    Nyt tilanne on korjaantunut ajoituksen osalta . Ongelmana vain on tukihakemuksia käsittelevän organisaation liian alhaisiksi laihdutetut resurssit ja valtion rahapula . Tämän vuoksi onkin lisättävä omatoimisuutta ja säästettävä kustannuksissa suunnittelemalla ja ajoittamalla metsänhoitotoimet oikein . Mallia toimintaan voi ottaa tahoilta , jotka eivät ole oikeutettuja tukiin . Näiden täytyy olla kustannustehokkaita . Kustannusten säästämiseksi en ole huomannut yhdenkään niistä viivyttelevän metsänhoidossa saati jättävän uudistusalat hoitamatta säästösyistä .

    Metsäkupsa 18.9.2016, 19:13

    Omistaja yleensä omastaan vastaa.Maanmuokkauksenkin kun tekisi,niin kyllä luonto jonkin sortin metsää valtaosalle alueesta ajan kanssa aikaan saa.Yleensä lehtipuumetsää näköjään tulee.Muokkaamaton hakkuualue rehevällä maalla,kyllä usein vähäpuustoiseksi,vajaatuottoiseksi jää,ei arvopuumeksikköä lopputulema.

    rame 18.9.2016, 20:23

    Tuohon otsikon kysymykseen ei ole kuin yksi oikea vastaus ja se on nettoveronmaksaja.

    Tuollainen pienehkö kulu ei tunnu missään siinä kokonaisuudessa jossa nettoveronmaksaja pyörittää elinkelvotonta liiketoimintaa.

    Nythän näyttää siltä että pienin askelin siirretään myös yritysten työntekijöiden palkkojen maksu nettoveronmaksajille, joten siellä tuntuu maksukykyvyssä potentiaalia olevan jäljellä.

    Poliitikot kirjoittavat vapaan markkinatalouden opit uusiksi oman edun tavoitteluissaan, jotenkin tuntuu kovin vierailta teeseiltä.

    tamperelainen 18.9.2016, 20:25

    Suorittavalle sanon,ettei ne kemetatahat paljon lämmitä,jossa metsämaa on pusikkoa.Suomen valtio kyllä häviää psusikoissa paljon,ei saa mo lta pääomaveroja,ei maksa metsäkoneyhtiö,konenkuljettaja,kuorma-autoilija,metsäyhtiö pusikkojen tuotosta veroa.Perintöverot pienenee.Lisäksi tulee runsaasti välillistä työtä ja tuotantoa,jota voi verottaa

    Kemeralla valtio yrittää omista lähtökohdistaan nostaa metsien puuntuotantokykyä,verotuloja

    mehänpoika 18.9.2016, 20:38

    Jo useita vuosikymmeniä on metsien uudistamisia tehty toteutetun hirvipolitiikan ehdoilla. Rehevimmillä mailla on hirvituhojen pelossa jouduttu istuttamaan lähinnä kuusen taimia. Tämä on monesti keväisin hallanaroilla alueilla aiheuttanut taimiin hallavaurioita, mistä on aiheutunut metsänomistajille ylimääräistä heinimistyötä, lisää perkuutarpeita sekä huonompilaatuisia taimikoita.

    Nykymuotoista hirvenlihan tuotantoa metsänomistajien metsätaimikoissa suorittavat metsästäjät kertovat harrastuksen virkistysarvon olevan heille saatua hirvenlihaa tärkeämpää. Lihanarvoksi kerrotaan nykyisillä kaatomäärillä noin 50-60 miljoonaa euroa vuodessa. Kuitenkaan siitä tai virkistyksestä ei ole metsästäjät tarvinneet maksaa minkäänlaista veroa.

    Tällaisesta vapaamatkustamisesta ja hirvien aiheuttamista metsänuudistamisen haitoista johtuien olisi vähintään kohtuullista pudottaa hirvikanta niin pieneksi, että sillä ei olisi vaikutusta uudistamisen puulajivalintaan, onnistumiseen yleensä tai metsänhoidon kustannuksiin. Sujuu se hirvijahti pienemmilläkin hirvikannoilla.

    Koska hirvi on yhteiskuntataloudellisesti lähinnä rasite ( VTV:n hirvitarkastus 2005), tulisi jahdeissa saatu hirvenliha saattaa verotettavaksi sillä perusteella, että jahtien kustannukset ovat virkistyksellisyyttä eivätkä siten kelpaisi vähennyskelpoisina lihan veropohjaa laskettaessa. Verotuksessa kertyneet varat tulisikin ohjata metsien uudistamiseen sekä varhaishoitoon.

    Toimiva periaate: vahinkojen ja riesan aiheuttaja ottaa vastuuta ja maksaa ainakin osan kustannuksista.

    tamperelainen 18.9.2016, 21:07

    Komppaan mehänpoikaa.On turhauttavaa uudistaa metsiä hirvien raiskattavaksi.Esim rauduskoivu ei menesty kuin asutuksen pihapiirissä,muualla riivotaan lehdet,katkotaan latvat
    Viherkommunistit ovat olleet huolissaan pienemmistäkin ongelmista,tätä menoa rauduskoivu katoaa laajoilta aloilta metsistä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3