Keskustelut Metsänomistus Kenen kuuluu maksaa?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 111)
  • Kenen kuuluu maksaa?

    Merkitty: 

    Ilmastopaneelin pääjehu Ollikainen kauhistelee alvariinsa medioissa, miten vastuuttoman metsänhoidon takia ilmastotaakka kohdistuu päästöihin ja tulee veronmaksajien maksettavaksi. …le sehän on oikea osoite! Aiheuttaja maksaa. Uskomatonta logiikkaa, että kun joku (metsänomistajat) eivät suostu siivoamaan toisten (päästöjen aiheuttajat) aiheuttamaa ilmastonmuutosta, niin nielujen ylläpitäjää yritetään saada maksumieheksi.

    Syy lienee yksinkertainen – jonkun muun pitäisi maksaa tämä lysti. Eli Ollikainen sielunkumppaneineen ovat hyötyjiä tässä kaupassa.

  • tamperelainen

    EU todennäköisesti hajoaa.Italia joutuu lähtemään,en usko että uusi tukipaketti ainakaan suoriin tukiin suostuu.Koronatukipakettissa Italialle ei kelvannut takaukset vain suora tuki.Italissa ei ole tehty mitäään talouden elvyttämiseksi

    Olisi mielenkiintoista ,jos joku taho pystyisi laskemaan vientiteollisuutemme  hyötymisen EU-markkinoista ja paljonko Suomi on maksanut EUlle.Mitä jää viivan alle  ?

    Takavuosina EU nähtiin vain turvallisuuspoliittisena liittoumana,joka ainakin oli paha harhakuva;johon käsittämättömästi TP Niinistö sortui.

    Hurjaa on direktiivi- ja asetustehtailu,metsiäkin liippaavia 10kpl parina viime vuonna.Vanhassa Neuvostoliitossa taisi olla vapauksia huomattavasti EUta enemmän

     

     

    Rane

    Perussopimuksen muuttamista on viety eteenpäin muiden räyhäkämpien aloitteiden varjossa.Isot jäsenvaltiot pyrkivät sen avulla päättämään asioista keskenään.

    EU:n yksimielisyysvaatimus Suomen kannalta (iltalehti.fi)

    A.Jalkanen

    Kommentti WWF:n mielipiteeseen HS.fi:ssä.

    ”Ennallistamisasetus ei tuo mitään olennaista uutta tarvittavaan toimintaan eikä sen kustannuksiin. Ihan varma tästä ei voi olla, kun ei tarkkaan vielä tiedetä mitä oltaisiin tekemässä. Kustannukset ja hyödyt ovat valitettavasti ”musta laatikko”, jonka sisään ei pääse. Poliitikot ovat ”trilogissa” siis aika epävarman äärellä.

    Varmasti ennallistamishankkeista on monenlaista hyötyä ja ne tuovat myös työtilaisuuksia maaseudulle. Rahoitusapua voitaisiin saada esimerkiksi ekologisten kompensaatioiden ja päästökompensaatioiden markkinoiden kautta, jos hankkeita ei rajata julkisrahoitteisiksi. Osa toiminnasta sisältyy jo valtion budjettiinkin, kuten Ville Niinistö muistutti.

    Sen sijaan aivan uusi asia joka kansalaisia hiertää kovasti, on se että toimintaan pakotetaan EU:n taholta. Se ei perustu vapaaehtoisuuteen kuten aiemmat suositut suojeluohjelmat. Aiemmat ylilyönnit eli rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 -ohjelman epäonnistuneet toteutukset muistetaan vielä. Nyt ei pitäisi toistaa samoja virheitä, jos halutaan että toiminnalla on hyväksyttävyys kansan silmissä.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009163767.html

    A.Jalkanen

    Nihilistinen näkökulma em. linkin keskustelussa: ”Puupellot, hoidetut puistot ja puutarhat eivät esimerkiksi ole luontoa.” Arvaatte varmaan kirjoittajan.

    isaskar keturi

    Tämä ”puupeltohan” on yksi myytti, jota metsiään hoitavana metsäammattilaisena ei kyllä ymmärrä. Miten ja kenelle se menee läpi? Ajelet missä vain valtateiltä sivussa ja koillismaan/kainuun mäntykankailta sivussa ei näy kuin erilaista sekametsää ja ennemminkin varsin hoitamatonta sellaista. Jos tehdään joku harvennus, niin luonnollisestikin jostakin puulajista tulee hetkeksi selkeämpi pääpuulaji niin kuin harvennuksissa on tarkoitus. Mutta asia korjautuu yleensä aika pian vähänkään rehevimmillä mailla. Minkäs sille mahtaa, että vanhassa kuusikossa ei ole enää kuin kuusia tai karuilla mäntykankailla vain mäntyjä.

    Kurki

    Arvaatte varmaan kirjoittajan.

    On papukaija, joka toistelee vihreiden auktoriteettien propagandaa.

    Toni Amnell kirjoitti: ””” Suomessa luonto on ajettu erittäin ahtaalle metsätalouden takia. Sinä tunnut ajattelevat, että ”onhan Suomessa puita, eikä luonnonsuojelua siis tarvita””

    Metsätalous ei ole voinut ajaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ahtaalle, kun talousmetsissä ja vanhoissa metsissä on vain pikkiriikkinen määrä Suomen uhanalaisista 2667 lajista.

    Petkeles

    Kurkon teorianhan voi testata vetämällä koko maan metsäalan avohakkuulla ja ojitusmätästyksellä läpi yhdellä kertaa. Ei pitäisi tulla muutoksia monimuotoisuuteen.

    Visakallo

    Kotipaikkani oli vielä 50-luvulla suurena aukkona, mutta nyt sitä on esitetty  vanhoina metsinä Metso-ohjelmaan lisäämään monimuotoisuutta. Kertoisitko Petkeles, mitä minun olisi nyt tehtävä?

    A.Jalkanen

    Kurjen teoriaa on hankala testata. Kun ei ole ollut ketään havainnoimassa lajeja silloin ennen ihmisen tuloa, niin emme tiedä yksittäisten lajien yleisyyksistä oikein mitään täysin varmaa.

    rööri roope

    Jonon viimeinen maksaa.Näin on ollut ja tulee olemaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 111)