Mikä on tiheä hirvikanta? Olen ilmoittanut omana mielipiteenäni , että 2/1000 ha on sopiva (yl.suos. 2-3). Jos hirviä on enemmän , niitä on kaadettava enemmän .Jos puolestaan on alle 2/1000ha , pyyntiä on rajoitettava.
Lieksassa on varmasti todettu hivikannan KESKIMÄÄRIN olevan liian alhainen , jonka johdosta pyyntirajoitukset ovat astuneet kuvioihin . Jos alueella on petolauma , vähentää sekin lupamääriä jopa 50 yksilöllä. Mikäli alueella ei ole riittävän suurta yhteislupa-aluetta , on ollut turvautuminen rauhoitukseen koko alueella tihentymistä huolimatta.
Metsästyskäytäntöjä olisikin syytä muuttaa siten ,että kaatolupia olisi mahdollista lisätä (tai vähentää) hirvien senhetkisen määrän mukaan . Esimerkiksi viimeistään joulukuun alussa olisi voitava suunnata käyttämättömiä lupia alueille , joille on muodostumassa haitallisia tihentymiä.
Mitä nykyisiin kaatolupamääriin tulee , on niitä tarjottu keskimäärin vähintäänkin tarpeeksi. Seurueille on annettu mahdollisuus kaataa otuksia edelleenkin runsaasti kannan lisääntymiskykyyn nähden(=yli vuotuisen tuoton) . Seurueet , joiden alueilla hirviä esiintyy runsaasti , saavat käytettyä lupakiintiönsä . Ne puolestaan , joiden metsästys on saaliseläinten niukkuudesta johtuen ei tuota tulosta , jättävät lupia käyttämättä kannan vahvistamiseksi. Lupien käyttöaste havaintojen ohella vaikuttaa merkittävästi tulevan vuoden kaatolupamääriin. Kaatoprosentin jäädessä alhaiseksi eivät lupamäärät ainakaan kasva.
”Toisekseen, et taida vieläkään osata sanoa, mitä minun kannattaisi tehdä juurikääpäiselle kuusikolleni. Tai kaikkien niiden, jotka ovat vuosikymmenet kasvattaneet metsiänsä tähtäimessä avohakkuu ja saaneet aikaan tasaisen, hyvin kasvavan ja tiheän tukkimetsän. Niitä ei ole syytä harsia pilalle, jos metsätaloutta aiotaan Suomessa jatkossakin harjoittaa.”
Jaksat sitten inttää samaa asiaa, mikäs minä sinua olen opettamaan, tiedät varmaan itse paremmin mitä tehdä juurikääpäisille metsillesi.
Käänny vaikka metsänhoitoyhdistyksesi puoleen jos et sitten itse tiedä. Niitähän nyt kannustetaan metsänomistajan mieltymysten mukaiseen neuvontaan tulevan metsälain mukaisesti.
Minun metsäni ovat juurikäävästä puhtaita.
Jessen intressejä metsäkeskustelussa en oikein ymmärrä. En usko että hänellä on metsää lainkaan.
Ja jos jotain haavikkoa kateellisena katselee niin sekin taitaa olla muijan omaisuutta.
N-merkki: ”Jaksat sitten inttää samaa asiaa, mikäs minä sinua olen opettamaan, tiedät varmaan itse paremmin mitä tehdä juurikääpäisille metsillesi.
Käänny vaikka metsänhoitoyhdistyksesi puoleen jos et sitten itse tiedä. Niitähän nyt kannustetaan metsänomistajan mieltymysten mukaiseen neuvontaan tulevan metsälain mukaisesti.
Minun metsäni ovat juurikäävästä puhtaita.”
Inttämiseksi määrittelemäsi kysymykseni toistuminen johtuu siitä, että haluan sinun kertovan, kuinka suosittelemallasi menetelmällä hoituisi reaalimaailmassa vallitsevat ongelmat. Jos menetelmäsi ei tarjoa ratkaisua ongelmiin, on hyvä tiedostaa ehdotuksen puutteet ja siksi pohtia myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
Metsäkeskuksen metsäsuunitelmassa on esitetty malli, joka vastaa jotakuinkin omaanikin näkemystä. Ongelmana on vain se, että seurauksena on hirville mieluinen taimikko. Mhy:stä en ole vielä kysynyt, mutta veikkaan siellä oltavan samaa mieltä asiasta kuin Metsäkeskuksessa. Tulevan metsälain myötä ei muuten olla siirtymässä harsintametsätalouteen. Uusi laki ainoastaan mahdollistaa käsittelytapojen monipuolistumisen.
N-merkki ja kriitikko tuolla arvuuttelivat metsiäni. Tuo mitä metsäksi kutsun antoi vuonna-11 esim. 740 mottia hakattua ja -95 vuodesta lähtien ei ole ollut yhtään puutulotonta vuotta. Hakkuiden kuutiomäärä tuolta M-Groupin metsäpalvelun omatiedoista luntattuna on vaihdellut noin 300-800 motin vaiheilla per vuosi.
Tuo vastaa noin hehtaarin-kahden hakkuita joita näin kakkostyöstönä pystyy samantein uudistamaan. Nyt aletaan kuitenkin menemään varmasti tuhanteen ja ylikin kun pitäisi tuolla pohjois-satakunnan palstoilla ehkä hiukan petrata kuusikoiden uusimisia. Ja täällä H-vallassa alkaa tulla energia-ym kohteita samaan syssyyn. Ja kun tulee haavikot vielä peliin lähempänä 2020 niin sitten yli 1500 motin vuotuiset hakkuut. Hyviä metsämaita tosiaan suht kaikki.
Todennäköisesti männyntaimikko sinne tuleekin istutettavaksi. Pointti tuossa edellä kuitenkin oli se, että n-merkin mielestä hirvikantaa ei ole tarvetta alentaa metsästämällä. Parempi tapa olisi hänen mielestään luopua taimikoiden kasvattamisesta, jolloin kanta alenee ravinnon vähentyessä itsestään. Koitin sitten kysellä, miten tuo malli palvelee käytännön metsänhoitoa, mutta vastausta en ole saanut. Ainoastaan moitteita siitä, että jaksan inttää asiasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.