Keskustelut Puukauppa Kenelle myydä energiaharvennuspuut pystykaupalla

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 309)
  • Kenelle myydä energiaharvennuspuut pystykaupalla

    Metsälehden artikkelissa kehutaan kysyntää näin syksyllä kantavan maan energiapuille. Olisi Uuraisilla muutama hehtaari tiuhahkoa nuorta männikköä, vähintään puolesta osa jo kuituakin. mikähän taho/ firma harventaisi laadukkaasti( ei liian isoilla vehkeillä) ja vielä maksaisikin kohtalaisesti. Kohde hyvän hiekkatien varrella ja maasto hiekkakangasta.

  • Metsuri motokuski

    Eihän kaikki innovaatio keksinnöistä muodostukkaan toimivia ratkaisuja. Eihän giljotiini ollut mitenkään huonoimmasta päästä. Kitkijälaite on ihan ok keksintö tasaisille maapohjille. Tiedän että ampuma-alueiden maalialueita on hoidettu kitkijälaitteella. Toisaalta valmetin compikone olisi ollut ihan kohtuullinen mutta paino ja kömpelyys sekä tuottavuus olivat sen kompastuskiviä

    Innovaatioita tarvitaan jatkossakin ja niihin rahoitusta. Monesti nämä keksinnöt poikivat toisia keksintöjä joissa edelliset on huomioitu. Eihän ponssen scorpionikaan ollut ensimmäinen moto maailmassa.

    Husq165R

    Millähän aikataululla nuo makkaratikkumetsien kasvatusohjeet siirtyy valtakunnallisiksi suosituksiksi.

    Tolopainen

    Kehitys ei pysähdy eikä pokasahoihin palata. Energiapuun kysyntä ja hinta tulevat laskemaan jyrkästi. Sähkön hinta on taas miinuksella. On erittäin helppoa ja halpaa tehdä kaukolämpöverkkoon sähkökattiloita, joilla voidaan käyttää hyödyksi ilmainen sähköenergia.

    Saattaa huomenna olla paljon puuta nurin päijät Hämeessä, kun myrsky yöllä alkaa. Tulee sellu-ja energiapuuta tarjolle runsaasti.

     

    Nostokoukku

    Kysäisin vähän konemiehiltä innovaatioista. Istutuskoneella aikoinaan urakoinut kertoi, että jos poltettava rahaa on, hän polttaa sitä mieluummin saunan pesässä kuin keväisillä istutustyömailla. Kiitettävää jälkeä muokkauksilla tehnyt kaveri osti viimeisen energiapuuhuuman alkuaikoina nipistelijäkouran tarkoituksenaan jatkaa talvella kaivurin työaikaa savotoimalla energiapuuta. Niistä metsistä ei kuulemma löytynyt ”oravaa haukuttavaksi”. Muokkauksissakin on sopimuskausi nyt katkolla. Aikoo laittaa kaivurin telakalle. Parinkymmenen vuoden kiikkuminen kannokoissa nykyisellä katteella ja toihin tulleilla uusilla vaatimuksilla kuulemma riittää hänelle. Itse etsin ja suunnitelmat tein työnantajan pyynnöstä viimeisinä työvuosinani taimikonhoidosta kitkijäkoneelle. Vaatimukset olivat aika tiukat ja rajaavat, kasvatettavan puuston pituus alle metri, kivennäismaata ja työaika näkyvyyden parantamiseksi ennen lehteen puhkeamista. Otin muutaman kuvion laikkumätästettyä kuusentaimikkoa. Taimilla oli niin vähän kasvukausia, että kunnollinen juurtuminen oli vielä kesken. Jos vesakkoa oli enemmän, koko mätäs taimineen tahtoi lähteä mukaan. Aikainen kevät työaikana aiheutti sen, että maasto oli vielä vähän kelirikossa. Vähänkin kosteammilla kohdilla tahtoi tulla ”kunnostusojitus” samalla. Vajaan parinkymmenen metrin välein oli kaksi ojaksi luokiteltavaa raidetta.

    Puuki

    Etkö älynnyt lopettaa hommaa heti alkuunsa ? Siinä on mennyt kuusen taimikko pilalle koneella rymytessä.

    suorittava porras

    Energiabuumin alkuaikoina ei koneellisista taimikonhoidoista puhuttu halaistua sanaa. Giljotiineja kehitettiin puhtaasti energiapuun korjuuta varten. Kohteina teiden varret ,peltojen reunat ja vajaatuottoiset vähäarvoista puuta kasvavat kohteet. Niitä ei tullut tarjolle riittävästi tarpeisiin nähden joten toimintaa pyrittiin laajentamaan pitkäksi menneiden nuorten metsän kunnostuksien avulla. Tarkoitus oli poistaa hoitorästejä kemerakohteiden huonommasta päästä . Pian oltiin kuitenkin vonkaamassa kalustoa jo varsinaiseen taimikonhoitoonkin . Siinä vaiheessa mopo karkasi käsistä ja energia-ajatus suistui sivuraiteille , jossa se on joidenkin mielessä sitkeästi edelleen. Jätettiin tyystin huomiotta ,että laite kun laite tarvitsee risuja huomattavasti jäykempää tavaraa kitusiinsa, jotta toiminta on kannattavaa. Koneen palstalle tekemät raiteeet taimikkovaiheessa  eivät pelottaneet lainkaan ,vaikka pienetkin painumat normiharvennuksissa aiheuttivat valtavan äläkän. Korjuuseen saatu kemeratuki pyyhki kerralla pois kaikki synnit.

    Tuo nostokoukun tarina tuntuu tutulta. Yrittäjä joutuu pakosti karsimaan huonosti tuottavia rönsyjä menestyäkseen. Ensimmäisinä listalle ilmestyi heikkoa taloudellista tulosta tekevä energiasektori. Nipsuttimet ja kantojen nostoon tarkoitetut kaivurit laitettiin kiertoon. Nipsuttimien kohdalla työmaat alkoivat olla järjestään sopimattomia taloudellisessa mielessä. Ei ihan riitä ,jos työstä saatava korvaus kattaa hädintuskin kuljettajan palkat ja polttoainekulut ( suora lainaus yrittäjän suusta). Kaivurit olivat puolestaan kuvioiden pienuudesta johtuen enemmän lavetilla ,kun oikeissa töissä sen lisäksi ,että kolvi sai olla alituiseen kuumana paikkailtaessa rankassa työssä syntyneitä vaurioita. Kuskien selkävaivat tämän lisäksi vauhdittivat monen kaivurin siirtymistä toisiin hommiin .

    Tunnen muutaman isännän ,jotka hankkivat traktoriin energiakouran. Tositoimiin niistä ei monestikaan ollut. Kaksi eri isäntää nosti käpälät ylös jo pelkkien tienvarsien siistimisen kohdalla. Ne työmaat kävin tekemässä vähän isommalla kalustolla. Yksi isäntä ei saanut edes puretuksi  ostamaansa kouraa tehtaan pakkauksesta kahteen vuoteen. Oli sitten kovasti vailla työpanostani omien pelllonreunojensa siivoamiseen. No eipähän kuluneet maalit uudesta kourasta.

    Huonot kokemukset tuntuivat olevan energiapuun korjuuseen luppoaikoina erikoistuneella kaivuriyrittäjälläkin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen energiapuukoura hänen kohdallaan . Tekee hommia niin kauan ,kun vehkeet pysyvät kasassa. Uusia ei aio hankkia.

    Virheostoksen myönsi aulliisti sekin isäntä tehneensä ,joka hankki traktoriin energiapuukouran hoitaakseen taimikot sillä raivaussahan sijaan. Huonostihan siinä kävi ja nyt samainen isäntä puhuu innokkaasti raivaussahan puolesta ja ei vain puhu ,vaan myös käyttää sitä sahaa. Energiapuukouralla ei ole pystytty siistimään edes metsäteiden reunoja .

    Visakallo

    Ei voi kuin todeta, että kovin huonosti on asiat Keski-Suomessa, jos suorittavaa on uskominen. Minäkin tunnen sieltä aika paljon yrittäjiä, mutta he vaikuttavat paljon positiivisemmilta.

    suorittava porras

    Niin…se jäi vielä mainitsematta ,että useita kertoja kunnostaessani nuoria metsiä palstan lähellä oli satoja metrejä vankkaa lepikkoa ja muuta ryönää kasvavia peltojen reunoja ja teiden varsia- oikeita huippukohteita energiapuuksi. Niitä varten laitteet oli alunperin suunniteltukin. Kun otin aiheen puheeksi ostotoimihenkilön kanssa ,hän totesi ,että niihin ei kosketa ,kun eivät ole kohteena kemerakelpoisia….

    Visakallo

    Tolopainen: ”Täälläkin tullut esille syy, miksi nykyinen Kemera tuki energiapuunohteisiin loppuu, jotkut keinottelijat alkaneet pelata sillä. Laittamalla motot raivaamaan risukoita, mitään rahaa kaupasta ei tule puun myyjälle kuin Kemera, ilman sitä menisi maksun puolelle. Kyllä etelän pelurit keinotella osaa, kun ei viitsitä enää edes raivaussahaa käynnistää kuin puheissa, joiden mukaan satoja litroja bensaa kuluu raivauksen. Ei se kulu kuin autolla ajeluun, motot tekee raivaukset ja jotkut ajeloo ja kahteloo.”

    Tolopainen oli aamulla näköjään jättänyt hakemuksensa kevytnimimerkkien seuraan. Raahen miehen mielestä kun onkin keinottelua, jos hoitaa metsiään metsänhoitosuositusten mukaisesti ja voimassa olevia käytäntöjä noudattaen. Kemeran loppumiselle taitaa olla enemmänkin syytä sillä, että energiapuun hinta on yli kuusinkertaistunut. Muistan hyvin, kun vielä myin hyvin samanoloiselta palstalta energiapuuta vain 5 eurolla, mutta nyt yli 30 eurolla/motti. Mitä taas sahaamiseen tulee, niin kyllä se n. 2,5 litraa sitä bensaa tuli tänäänkin raivaussahassa poltettua. Palstan hyväkuntoisin mies siis ihmettelee meikäläisen 500 litran vuosikulutusta! Eihän siinä ole oikein muuta selitystä, kuin on tainnut ihmettelijältä itseltään jäädä raivaukset vähänlaisiksi. Eipä nuo meikäläisen nuoret metsät kovin keppivoittoisiakaan ole. Tarkistin juuri tuoreen mittaustodistuksen 33 vuotiaan koivikon 3. harvennuksesta. Tukkiprosentti 68 %. Keskijäreys nosti tukin pystyhinnan 78,00 euroon, ja kuidun 34,00 euroon, alv 0%. Ne riittävät kyllä minulle, jossain maksavat varmasti enemmänkin.

     

    jees h-valta

    Suorittavan nauha ei kulu loppuun vaikka aika on rajusti erilainen hänen analyysiensä tekoaikoihin varraten. Ja toinen asia joka ei hänellä näytä menevän millään jakeluun on että täällä Satakunnassakin toimii e-puuyritys nimeltään Kumeko Group jota ei enää pieneksi voi sanoa vaikka millaista hakua tekisi. Alkuun puhdas e-puuyritys joka on röhistynyt oikealla toimintatavalla kokonaiseksi energiasektorin huolitsijaksi Satakunnassa. Samalla ohessa myy ainespuuta varmaan lähes sahojen tahtia. Ostaa nimittäin kyllä leimikon kuin leimikon ja hyvin kilpailukykyiseen kurssiin. Juuri e-puu on se ratkaiseva ero muihin ostajiin. Kun siitäkin maksetaan asiallinen hinta on helppo puunmyyjän ymmärtää pari euroa pienempi ainespuun hinta. Kokonaishinta viivan alla ratkaisee. Minä en ole heitä ainespuun ostajana vielä käyttänyt mutta esim. viimeksi haapalatvusmassasta maksoivat enemmän suhteessa kuin Metsä-Group runkotavarasta. Siis muuntokerroin huomioiden. Puhtaasti kuutiohinta oli parempi. Ja kaikenhuipuksi he vielä keräsivät maastosta kasat jotka M-G oli puinut pyynnöstäni. Se keruu kuului heidän tarjouksensa kuutiohintaan. Olisi ollut aika hupaa jättää neljän tuhannen euron rahakasat sinne mätänemään. Sama kuin olisi mennyt iltasella aina jonkun satkun polttelemaan niille saroille huvikseen. Samalla ne tulivat pois haittaamasta alueen luontaista haapavesomista.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 309)