Ranka-Antin kysymykseen vastaisin ,että koneita kannattaa käyttää vasta ensiharvennuksissa ,joiden puusto on kooltaan poistuvien runkojen osalta lähemmäs 100-litraista. Kuvion koko on myös rajoittava tekijä. Voi olla vaikeaa saada kaupaksi erilliskaupalla alle 3ha:n ensiharvennuksiakin alhaisen kertymän vuoksi. Järeämmän kakkosharvennuksen tai aukon kylkiäisenä voi kelvata pienempikin kuvio edellyttäen ,että puut voidaan korjata saman korjuuketjun tekemänä yhdellä käynnillä. Mainittakoon ,että ostotoimihenkilö saa esimieheltään ”henkilökohtaisen viestin” , jos enskan puusto osoittautuu alle 50-litraiseksi.

Kertomiini tavoitteisiin on mahdollista päästä varsin helposti noudattamalla tuoreimpia metsänhoidon suosituksia ja tekemällä asiat mieluummin vähän etuajassa ,kun vuodenkaan liian myöhään. Jälkimmäisessä tapauksessa työkustannus on ehtinyt kasvaa jo 10% edellisestä vuodesta ja kasvaa samassa suhteessa työn viivästyessä enemmän.

Energiapuukaupan markkinoinnilla metsänhoidollisena toimenpiteenä johdetaan ihmisiä valitettavasti harhaan ja katteettomiin odotuksiin. Operaatiosta saattaa puuston huonon kunnon vuoksi tulla saattohoitoa ,jonka tuloksena päädytään suoraan päätehakkuutiheyksiin ja monissa tapauksissa pienirunkoisten vitikoiden kaupaksisaaminen on mahdotonta.

….ja valitettavasti ylitiheänä kasvanut nuori metsä on jo pahasti pilalla siinä vaiheessa kun rungot ovat riittävän isoja ja korjuu on tekijälleen kannattavaa.

Kun menee sinne raivuulle vähän etuajassa ,ei tarvitse hötkyillä harvennusten kanssa eikä pelata lottoa ,saako puunsa kaupaksi ja palstalle mieleisensä koneketjun ja tekijän.

Lukijoiden kuvissa neulasiaan vaihtava  raivattu nuori männikkö toimikoon esimerkkinä.  Saa rauhassa järeytyä ja korjuuaikaa on mahdollista hieman venyttääkin. Jos olisi kasvanut hoitamattomana , korjuulla olisi jo kiire ja puusto jo osittain pilalla.

suorittava. Yksi kysymys. Ovatko metsistä kokonaan häipyneet, ja jos ovat niin miksi, nämä aikoinaan huikeina innovaatioina markkinoidut istutuskoneet, koneelliset raivauskoneet, hakkuutähteitä ”sikareiksi” käärivät koneet, kävelevät motot ym. Kiertelen aikani kuluksi metsäalueilla aika isolla alalla, omia aikoinaan tehtyjä työmaita katsellen ja uusien tuloa arvioiden. Vain kaksi innovaatiota olen viime vuosina tavannut, istutusputki ja raivaussaha. Ja molempien sarvissa niinkin vanhanaikainen ja huonosti sovelluksin ja ablikaatioin ohjailtava kuin metsuri. Niitä eri kansallisuuksista kylläkin. Muita kehittyneempiä metsänhoidon aikoinaan mullistavan lupaamia innovaatioita en ole tavannut. Mihinkä ne ovat häipyneet ?

”istutuskoneet, koneelliset raivauskoneet, hakkuutähteitä ”sikareiksi” käärivät koneet, kävelevät motot ym.”

Kävelevä moto oli alun perinkin tehty näytekappaleeksi, mutta nuita muita kyllä käytetään. Hartolassa koneellinen raivauskone on moto energiapuuleimikolla.

Miksi suorittava puhuu väärää tietoa giljotiinista. Sehän on halpa ja hyvä lisälaite kaivinkoneeseen tai metsäkärryn kuormaajaan. Niitä myydään Suomesta joka puolelle maailmaa markkina on kovassa kasvussa.