Vihdoin aletaan puhua Visan kanssa samaa kieltä . Teesit yhdessä Visan elisistä kommenteista ,jotka koskivat metsänuudistamisen alkuvaiheita, ovat yhteneviä omien näkemyksieni kanssa, jotka perustuvat uusimpiin hoitosuosituksiin. Hienosäätöä on enää toimenpiteiden ajoituksen kanssa.

Tuo kuulosti hyvältä ,että eilen kului niukasti energiaa varhaisperkausta tehtäessä. Se on yksi merkki siitä ,että ollaan ajoissa liikkeellä. Toinen mielenkiintoinen huomio on ,että Visakin tunnustaa hirvistä olevan hyötyä kuusentaimikoiden hoitamisessa. Ko asian olen todennut jo vuosikymmeniä sitten. Sietääkin pohtia olisiko järkevää pitää sitä hirville mieleistä ravintotesurssia vain kuusikoissa ja pitää mäniköt vapaana ko materiaalista sen ohella ,että lisätään männyn osuutta tulevilla uudistusaloilla.

…..

Palataan vielä näihin keppimetsiin ja niiden merkitykseen.

Kannattaako tavoitella lyhytaikaisia hyötyjä kasvattamalla vartavasten energiapuuta? Metsään joudutaan avaamaan tuottoa syövät ajourat ennen aikojaan ,kun joudutaan pelastamaan liian tiheässä kasvavia latvustaan menettäviä puita. Toimenpiteen tuloksena käsiteltyyn metsään jää harvoin riittävästi elinkelpoisia puita , joka on myös pois siitä tuotosta ,jota metsästä tavoitellaan.

Viimeaikoina on kummasteltu metsien kasvun hiipumista. Ettei vain edellä mainitulla asialla olisi tekemistä puuston kasvun vähenemisen syynä. Metsänhoidon laiminlyönnit alkavat kostautua. Samaan aikaan tietyt piirit ovat vetäneet kasvun hiipumisesta omat johtopäätöksensä ja ovat väkevästi rajoittamassa hakkuita hiilensidonnan turvaamiseksi. Sietääkin miettiä ,onko viisasta tukea myöhemmin kasvutappioita aiheuttavia toimenpiteitä ,mitä tavoitteellinen energiapuun kasvattaminen taimikoissa valitettavasti on . Puuston kasvu tulisikin pyrkiä turvaamaan tehokkaasti alusta alkaen ,että vältytään myöhemmiltä hakkuurajoituksilta . Metsien hyvä kasvu takaa sen,että hakkuisiin ei tarvitse puuttua ilmastollisilla verukkeilla.

Sekin on syytä pitää mielessä ,että paksummasta puusta saadaan energiaa paremmala hyötysuhteella ja on myös olemassa muitakin vaihtoehtoja , jos energiapuu ei käy kaupaksi tai joltakin muulta toimijalta saa tuotteesta paremman hinnan. Markkinakelvoton keppimetsä on vaihtoehdoista kehnoin.

Kun aiemmin jo mainitsin ennen aikaisista urittamisista ja puustopää-oman tärvelemisestä ja tiheän keppimetsän konekorjuista kuin asiaan kuuluvana työmenetelmänä, vastauksista perusteluineen on vaiettu. Miksi, siksi että perustelut tulevat ontumaan.

On ymmärrettävää, että puupinon loppukäyttäjä voi tienvarressa muuttua ja se on tehdessä huomioitu.Tai rehevältä aukolta lähtee risut ja osin kannot kattilaan. Myös tarvittaessa järeimmiltä harvennuksilta. Mutta että keppimetsää konekorjuuna…

suorittava porras: ”Tuo kuulosti hyvältä ,että eilen kului niukasti energiaa varhaisperkausta tehtäessä. Se on yksi merkki siitä ,että ollaan ajoissa liikkeellä. Toinen mielenkiintoinen huomio on ,että Visakin tunnustaa hirvistä olevan hyötyä kuusentaimikoiden hoitamisessa.”

Suorittava taisi nyt langeta vanhan myyntimiehen peruskoukkuun, eli suorittava sai luettavakseen sellaista mitä halusikin saavan luettavakseen. Siinä hekumassa unohtuikin sitten tuolla hirvien hintalappu-ketjussa kertomani hinta niistä hirvien tekemistä kesäpalveluista. – Näljäsivät hyväkkäät taimikon viereisellä kuviolla kymmenen parhaassa kasvussa olevaa tukkikuusta tyvistään lähes kuorettomiksi! Meillä on kieltämättä ollut hirvillä hyvät oltavat, kun kesälaitumen ja talvilaitumen etäisyys toistaan on vain alle viisisataa metriä! Varhaisperkaus ei meillä sinällään ole kovin uusi asia. Se oli minun ensimmäisiä metsänhoitotöitäni 56 vuotta sitten, kun 10 vanhana vesurilla perkasin nuorta kylvettyä männyntaimikkoa.

Valjaat otetaan meillä vain kaksi kertaa vuodessa päältä pois, kun täytyy laittaa ne pesuun. Eihän se haju vielä mitään, mutta kun silmiä alkaa kirvellä.

Kyllä pari hehtaaria joutuu tekemään varhaisperkkausta, että saa sahasta oman osuuden maksettua Metkoilla. Mutta on se niin kevyt käynnistää ja hyvä tärinävaimennus.