Keskustelut Puukauppa Kenelle myydä energiaharvennuspuut pystykaupalla

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 309)
  • Kenelle myydä energiaharvennuspuut pystykaupalla

    Metsälehden artikkelissa kehutaan kysyntää näin syksyllä kantavan maan energiapuille. Olisi Uuraisilla muutama hehtaari tiuhahkoa nuorta männikköä, vähintään puolesta osa jo kuituakin. mikähän taho/ firma harventaisi laadukkaasti( ei liian isoilla vehkeillä) ja vielä maksaisikin kohtalaisesti. Kohde hyvän hiekkatien varrella ja maasto hiekkakangasta.

  • kim1

    Aivan varmasti on kovemmassa huudossa kuin koskaan..,ainakin 60 km:n säteellä lahdesta…,kun kerta hinnat alkaen keppimetsä hinnat on samassa kuin harvennus hakkuu kuidun hinta…,tai vaikkapa muutaman vuoden takaiset päätehakkuu kuidun hinnat..,mutta onhan se toisaalta luonnollista kun on kysyntä selkeästi tarjontaa suurempi…p.s.oli muuten aika asiallinen metsäalan toimija joka mulle sieltä Lahden kupeesta soitti,ja juteltiin niitä näitä aika pitkään..,Visa varmaan tietää kyseisen hemmon…

    mehtäukko

    ”…mehtäukolta on pitänyt jo aikaisemmin kysyä tämä kysymys:

    Mitä tekisit, jos jotain kautta sinulle tulisikin omistukseen sellainen palsta, jonka keppimetsä kaipaisi raivaussahaa, mutta saisit tarjouksen energiapuufirmalta, joka korjaisi giljotiinivehkeillä kepit pois, ja saisit niistä puista rahat?”

    Vastaus kysymykseen: ensiksikin maksettavan hinnan täytyisi vastata yli raivauksen lannoitusetua saatikka keskenkasvuisen puuston urittamista tieverkostolla. Jos risusaalis ja riski ovat lähekkäin, ei puhettakaan.

    Toiseksi tämä esitetty kysymys ei liity keskustelun villakoiran ytimeen…! ”Omistukseen tulisi ”- tarkoittaa, että edellisen omistajan taimikonhoidon laiminlyönnit ovat jo vaikuttamassa. Niitä negatiivisia seikkoja on täällä vatvottu loputtomiin ja todettu niitten turmiollisuus. Jos minä seuraavassa käänteessä käännän takkini ja yllytän muita siihen, onko se uskottavaa?

    Visakallo

    Niinpä juuri mehtäukko! – Entä, jos tarjottu hinta niistä keppipuista ylittäisikin reilusti lannoitusvaikutuksen ja muut haitat, ja itselläsi olisi jostain syystä tilanne, että joutuisit maksamaan vieraan tekemästä raivauksesta normaalin hinnan? Minkä valinnan silloin tekisit? Koeta nyt jo ymmärtää, ettei täällä kukaan ole kannustanut ketään huonoon metsänhoitoon, mutta sekin on valitettavasti myönnettävä, että tällaisia hoitamattomia palstoja erinäisistä syistä johtuen jonkin verran vain on.

    mehtäukko

    ”..jos tarjottu hinta niistä keppipuista ylittäisikin reilusti lannoitusvaikutuksen ja muut haitat ”- päätös voisi ollakin sitten sillä selvä.

    Kun kyseessä olisi energiapuufirman omatoiminen tarjous näkemästään keppimetsästä, se on eri lähtökohta kuin mo:n tarjoama risupaketti.

    suorittava porras

    Niin…houkutus on suuri jättä se palsta hoitamatta , kun laiminlyönnistä maksetaan ja saadan hoidattaa homma ilmaiseksi toisilla. Tuet pois ja annetaan ajan hoitaa. Systeemi tervehtyy markkinavoimien avulla eikä lyhytnäköisillä kikkailuilla.

    Muistutan vielä , että puusto on jo pahasti pilalla siinä vaiheessa , kun giljotiinin käyttäminen kannattaa tekijälleen.

    Ei pidä antaa tilapäisten markkinahäiriöiden sotkea ajatusta kokonaistaloudellisesta metsänhoidosta. Puukaupan pitää kannattaa ilman tukiakin.

    Kerrataan vielä sekin ,että erikoiskoneita vaativia toimenpiteitä varten maamme metsätilojen koko on liian pieni. Tämän takia suurin osa potentiaalisista pienpuukohteista jää ränsistymään. Vain riittävän kertymän tuottavien palstojen materiaali saattaa käydä kaupaksi. Alle sadan motin kertymällä ja alle kolmen hehtaarin kuvioilla on lottovoitto saada kaupat aikaan ja se muutamien mielimä giljotiini paikalle.

    Palstalla pienpuunkorjuuta mainostavat henkilöt ,joilla pinta-aloja on reilusti keskivertoa enemmän ja tilalla huojuu täkynä runsaasti ostajia kiinnostavaa tukkimetsää.

    Apli

    Uusia toimijoita jonkin verran tullut alalle, myös Mhy:t aktivoituneet energiapuussa mikä oikein hyvä asia kaikille, hintataso on toisiaan myös täällä sama kuidulla ja energiapuulla, sellusykli kun kääntyy ylöspäin niin kuin nyt näyttäs varovasti käyvän on odotuksissa kuidulle ja energiapuulle nousevaa hintaa..

    Apli

    Ei pidä antaa tilapäisten markkinahäiriöiden sotkea ajatusta kokonaistaloudellisesta metsänhoidosta. Puukaupan pitää kannattaa ilman tukiakin.

    Eikö se ole ihan sama mistä se raha tulee? Minusta ainakin on hölmöä olla ottamatta Kemerat tai mikä nimi sillä nykyään on? Eikö hyvä markkinatilanne kannatta käyttää hyväksi? Vai pitääkö kohta väkisin myydä sellufirmoille jos muut maksaa paremmin? Taitaa suorittavalla olla iso nippu sellufirmojen osakkeita..

    mehtäukko

    ”Eikö se ole ihan sama mistä se raha tulee? Minusta ainakin on hölmöä olla ottamatta Kemerat..” sinällään on, mutta jos se vääristää toiminnan kentällä, eihän se ole sama.

    Yksi mo tekee oma-ehtoisesti metsän ehdoilla tarvittavat työt, kasvu säilyy koko ajan ja kierto-aika lyhenee = tukkipuuta tulee maksimaalisesti. Toinen kyttää kemeroitaan jo ränsistyneestä nuoresta metsästään. Klusteri huomioi avustukset osan tai kokonaan itselleen kantohinnassa, mutta pää-asia että henki haisee…

    Visakallo

    Suorittava on varmasti tänään etsimässä alueeltaan kadonneita hirviä, joten toisetkin voisivat auttaa häntä laskemaan meikäläisen raivaussahan todellista bensankulutusta / ha. Enpä olisi uskonut, että näinkin yksinkertaisesta asiasta voisi nousta näinkin suuri vääntö nimenomaan Metsälehden keskustelupalstalla! Suurin osa kun aivan varmasti ymmärtääkin, että vuoden aikana raivatut hehtaarit lasketaan suoraan metsäkuvioiden pinta-alojen yhteenlaskuna. Se, mikä raivataan tämän lisäksi, ei näy tässä pinta-alassa. Tiealueet, tonttimaat/rakennuspaikat, maatalousalueet, maa-ainesten ottoalueet, joutomaat, yms.  eivät sisälly metsäkuvioiden pinta-aloihin. Meikäläisen tapauksessa nämä alueet työllistävät raivaajaa kuitenkin suhteellisesti enemmän kuin vastaava pinta-ala normaaleissa metsäkuvioissa. Oltuani nyt neljä vuotta eläkkeellä, olen jo vuosi sitten joutunut aloittamaan kierroksen alusta ko. kohteilla. Metsäkuvioilla ei onneksi ole vielä näin käynyt. Tämä on varmasti aivan tuttu tilanne monelle muulle maa- ja metsätilaa hoitavalle. Tähän kun lisätään vielä ne viereisten kuvioiden syrjähypyt (kuitenkin omien!), niin vuotuinen 54 hehtaarin metsäkuviosta koostuva raivausala onkin todellisuudessa aivan jotain muuta. Osapuilleen +25-30% näyttäisi olevan minun tapauksessani ero, kun otetaan pinta-alan lisäksi huomioon myös näiden muiden kuin metsäalueiden työläämpi raivaus .

    Visakallo

    Yhtälaillahan sen Kemeran/Metkan saa hoidettuun ja hoitamattomaan metsään, joten miksi sekoitatte sen nyt tähän mehtäukon kanssa käymääni aiheeseen?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 309)