Minä lepään viikossa tuli tehtyä maanataina 16 isoa koivua kesämökin tontilta nurin, piti katkoa 30cm pätkin . Loppu viikolla 5 ha vesakkoa nurin turve suon takana kävelyä 1.3km aamuin illoin.  Pikkusen väsyttää.

Mehtäukolle totean, että kyllä niitä keppimetsiä vain korjataan jatkuvasti giljotiinikoneilla, ollaan me siitä asiasta mitä mieltä hyvänsä. Itse en keppimetsiä kasvata, enkä suosittele sitä toisillekaan, mutta eikö se kuitenkin ole hyvä, että energiapuulle on kysyntää, ja huonolle hoidolle jääneet metsät tulevat edes tällä tavalla parempaan kuntoon. Kylmä tosiasia kun on, ettei niitä raivaajia niin vain tänä päivänä löydy. On aika kuvaavaa, että jopa täällä Metsälehden keskustelupalstalla meikäläisenkin melko vaatimattomia raivausmääriä pidetään jo suurina.

Raivaajia varmasti löytyy ,jos urakan ei anneta kehittyä ylivoimaiseksi. Nuoreen metsään ei giljotiineja tarvia ,jos th:t tehdään riittävän varhain. Hento toimistohenkilökin pystyy raivaustöihin ,kunhan ei laske risukkoa itseään pidemmäksi. Potentiaalia on olemassa. Puuttuu vain ymmärrystä ,että itsekin voi homman toteuttaa.

Täytyy huudella vähän sivusta noista ristiriitaisuuksista. Visa väittää hoitaneensa raivauksensa oikeaan aikaan. Hänelle se on ollut se hetki , kun kemeraehdot täyttyvät. Se näkyy suoraan polttoaineen kulutuksessa. Biologisesti oikea-aikaiset raivaukset olisi tehty puolta pienemmällä kulutuksella hehtaaria kohti. Visalla 9,2 litraa/ha ja otos edustava yli 150 hehtaaria kolmen vuoden kuluessa. Ison urakan on tehnyt ,joten hatunnosto siitä!

Toinen  ristiriita esiintyy siinä ,että hänen maillaan on käytetty myös giljotiinia. Se viimeistään on merkki siitä ,että th:t ovat jääneet joillakin kohteilla puolitiehen. Kunnolla tehdyn taimikonhoidon jälkeen ei puunkorjuussa tarvita giljotiineja. Joku on mennyt pahasti pieleen ,jos giljotiini on tarpeen.

Kyllähän nuo suorittavan puheet raivaajien löytymisestä ovat valitettavasti toiveajattelua. Suuret ikäluokat alkavat olla jo siinä iässä, että joutuvat luovuttamaan. Ruuhkavuosia elävät pienet ikäluokat elävät taas nykyisin kaukana metsistään, ja nuorisolla on aivan muut kiinnostuksen kohteet kuin raivata hyttysiä, paarmoja tai hirvikärpäsiä täynnä olevissa taimikoissa, eli aivan samat ongelmat väen vähyydestä vaivaavat raivauksilla kuin siellä hirvimetsälläkin.

Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei suorittavalla ole kokemusta hirvialueiden kylvömänniköiden raivauksista, kun edelleen palaa tuohon bensankulutukseen. Huono muisti vaivaa myös. Suorittavan jos kenen luulisi muistavan, miten energiapuun koneellinen korjuu alkoi 20 vuotta sitten. Ei sitä tehty motoilla, vaan erilaisilla giljotiinivehkeillä, oli sitten palstat hoidettuja vaiko ei. Hoitamattomia palstoja ei minulla  silloinkaan enää ollut 20 vuoteen.

Kylvö ja luontainen männikkö kannattaa kasvattaa hiukan tiheämmässä nuoruus vaiheessa, jos ja kun männyt kilpailevat keskenään. Ja tuohon muutaman taimikon harvennuksen jälkeen energiapuu korjuu sopii yhtenä vaihtoehtona ihan suunniteltunakin.