Kyllä se on iso asia, että Metsäliitolla on leveät harteat ja puolen miljardin vuosi tulosta tekevä yhtiö, joka on jo laittanut 400 henkilöä suunnittelemaan uutta tehdasta. Samanmoisen ovat vasta rakentaneet Aänekoskelle. Turhaan se mehtäukko on huolestunut kerhon asiantuntemuksesta, kun päätösvalta puuttuu.
En kyllä jaksa uskoa enää Kemijärven enkä Paltamon sellutehdas hankkeisiin jos Kemin ja kun Kemin investointipäätös tehdään, ilmastonmuutoksen ansiosta ehkä lapissa puuta näillekkin riittäisi koska metsät kasvaa jatkossa huomattavasti enemmän kun lämpösumma kasvaa..
Huvittaa nämä jotka odottaa tehdashankkeita puunhinnan nousun toivossa. Miksi puunhinta nousisi?
Ennemmin näillä varmistetaan, että metsänomistajien puulle riittää kysyntää ja harvennusleimikoita ostetaan jatkossakin.
Lisäksi tehdashankkeen puolesta huvittaa, että on siinä savottaa lypsää puuta näiltä hinnan perässä harvennuksiaan tekeviltä metsänomistajilta.
Kemin uusittu tehdas tarvitsee 4,5miljoona mottia enemmän puuta, niin eiköhän tuostakin suuri osa tuoda Venäjältä, kuin että laskettaisiin yhtään sen varaan, että Suomen yksityismetsistä löytyisi tarpeeksi.
Husse on valitettavan oikeassa. Tärkeintähän metsänomistajan kannalta on se, että puulla on täällä yleensäkin kysyntää, hinta taas määräytyy Suomea laajemmilla markkinoilla.
Markkinataloudessa kysynnän kasvaessa hinta yleensä nousee. Mehän emme edes tiedä, millainen olisi tilanne, että kuitupuulle olisi enemmän kysyntää kuin tarjontaa Hakkuurästejä on jo paljon ja joka vuosi tulee lisää. Kyllä yhtiöt osaavat tilastoja lukea. Viimeksi 2007 oli hetkellisesti Venäjän puuntuonti uhattuna, vieläkään ei sitä hintatasoa ole saavutettu, jossa silloin käytiin.
Jos olisi näköpiirissä että joku tehdasinvestointi nostaisi merkittävästi puun hintoja, niin investoinnit loppuisivat siihen. Me tarvitsemmekin kipeästi uusia tehtaita, Kemin jälkeenkin, että puukauppa ei menisi ihan mahdottomaksi ylitarjonnaksi.
Olemme eläneet vuosikymmeniä puun reaalihinnan laskun aikaa. Hurjin päiväuni joka minulla on, että uusien tehtaitten myötä saataisiin tuo reaalihinnan lasku edes pysähtymään.
Koska kuitenkaan minkäänlaista puun hinnan nousua ei ole näköpiirissä, kiikarillakaan katsoessa, niin tehtaita tulee uusia ja vanhoja saneerataan, vielä Keminkin jälkeen.
Turpeen korvaamiseen hakkeella tarvitaan n. 6milj m3 puuta eli yhden sellutehtaan puunkulutus. Se tosin ei kilpaile ihan samasta puulaadusta. Mutta kyllä kuitukokoistakin puuta nykyisin hakkeeksi menee kun kysyntää kuidulle ei ole riittävästi. Esim. MG on iso toimija energiapuu markkinoilla tuskin se energiapuuta ostsi, jos siitä olisi haittaa omalle liiketoiminnalle.
Suomen kasvava puumäärä tarvitsee lisäkapasiteettia. Ilman näitä tehdasinvestointeja saatettaisiin olla kymmenen vuoden kuluttua tilanteessa, jossa pienen kapasitettin sellutehtaisiin ei menisi puuta, kuin mikä olisi harvennustarpeet ja tarjonta. Puuta ostettaisiin vain parhaista leimikoista ja niistäkin 5-10€/motti kuidunhinnalla.
Tehdasinvestoinnit siis pysäyttää puun hinnan laskun.
Metsänomistajan keinot saada tuottoa omaisuudelleen on edelleen ja tulevaisuudessa hyvät. Hakkuiden tekemättä jättäminen hintoja kytätessä on omaan jalkaan ampumista
Metsänhoidon ja kasvatuksen osalta ne keinot on vanhat ja perinteiset. Pyörää ei ole keksitty uudelleen vieläkään. Ottaa vaikkapa Matti Kärkkäisen tai Juurikkalan kiteyteytyt opit ja menee niillä, niin kummasti alkaa saada tuottoa vs. vesasyntyisen hieskoivikon/lepikon kasvatus lehtomaisella kankaalla tai jatkuva kasvatus mäntykankailla.
Tulevaisuuden skenaario on, ettei sellutehtaat (biojalostamot) ole enää päätepysäkki puulle. Metsäteollisuuden ketjuun tulee sellutehtaan jälkeen kemianteollisuuden laitos, joka jatkojalostaa tuotetta. Eli vanhoillisen metsänomistajan mielestä ketjuun tulee ”välikäsi” lisää.
Pohjoisemmassa on ollut erilainen tilanne hakkuissa kuin etelämpänä. Lapissa on harvennusrästejä tullut lisää jo pitkään , paljon enemmän ha:ja jää harventamatta ja taimikoita hoitamatta kuin niitä mh-töitä on tehty /vuosi. Ja 2 khl:n metsiä on n. puolet kaikista metsistä . Kainuussa on ollut kasvu 40 % yli vuotusten hakkuiden samoin jo pitkän aikaa. Joissain E-Suomen alueillahan on välillä hakattu koko vuosikasvukin samaan aikaan.
Harvennuksilta puuttuu ennemminkin ostajia , ei niiden myyjiä. Ei kait juuri kukaan kyttää e-harvennusten osalta parempaa kuitupuun hintaa ; eihän sitä ole tullut enää vuosikymmeniin . Ehtii harventattomat metsät mennä pilalle. Yleensä niiden myymättömyyden syyt on muualla.
Pohjoisen mänty sopii parhaiten uusien biotehtaiden ja kemian tehtaiden raaka-aineeksi koska uuteaineita niissä on enemmän kuin nopeammin kasvavissa etelän puissa. Toki paremmin sopii sahatavaraksikin laadukkaimpiin kohteisiin Pohj-Karjalan ja Kainuun tukkimännyt , jos niiden annetaan kasvaa tarpeeksi kauan ( = maksetaan pitkän kasvatusajan lisäkustannuksista korvaus) .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.