Juurihan sen sanoit mihin tuotteen hinta prosessiteollisuudessa perustuu. Kemin tehtaan kapasiteetti on 1.5miljt ja Kemijärven 500000t. Lisäksi jos bulkkia tekevä tehdas on meren rannassa valmiissa infrassa kustannusetu on merkittävä. En nyt täällä ole ketään erityisesti opettamassa. Se on hyvä että on ohjaamokokemusta. Teollisuuslaitos on palapeli eikä ohjaamo ole siitä kokonaisuudesta kuin pieni osa, sieltä ei tehdä tulosta. Se riippuu millä hinnalla tuote myydään.
Kemijärven haasteet ovat suuret, uskosta sen toteutuminen ei ole kiinni. Uskoaksi kulisseissa isot toimijat eivät ole siloittamassa uudelle tulokkaalle tietä, vaan päinvastoin. Onhan niiden johto suoraan ilmaissut, ettei tilaa ole. Kysymys puuvirroista syynä, sinällään puuta laskennallisesti piisaa hyvin, mutta puuvirrat tuotantolaitoksille eivät itsestään virtaa. Suur-teollisuus pelkää kilpailun nostavan raaka-aine kustannuksia. Eiköhän Kemin biolaitoksen rivakka suunittelu ja todennäköinen nopea toteutus ole osa Kemijärven hankkeen hyydyttämistä.
No enpä kehu ohjaamokokemuksellani. Lienenköhän ohjannut omakätisesti montaakaan prosessia ellei nyt puhuta koe- eli pilottitehtaista. Mutta prosessitekniikasta en luule löytäväni montakaan kokeneempaa. Kolme ammattitutkintoa, yli 40 vuotta työkokemusta prosessitutkimuksessa ja nimi yli 50 myönnetyssä patentissa.
Ja se mittakaavan ansiosta tuleva kilpailukyky kyllä saavuttaa maksiminsa pienemmässäkin tehtaassa kuin on Kemiin tuleva.
UPM rakentaa Uruguaihin sellutehdasta, jonka kapasiteetti on 2milj t. Toistaiseksi laitokset kasvavat. Jos tuo olisi öljynjalostamo, se olisi ylivoimaisesti maailman pienin.
Kemijärvi on aivan toivoton hanke, ei ole mitään järkeä lähteä hiekkakentälle keskelle Lappia rakentamaan tehdasta, joka tarvitsee ympärilleen laajan palveluverkoston, jota ei ole. Ei ole mitään sellaista osaamista, jota tehdas tarvitsee. Yksi samanlainen hölmöily on menossa Hanhikivellä, mutta siinä on rahoittajia iso joukko.
Tuon kun tietäisinkin niin tuplaisin myöskin omien kuitupuiteni hinnan. Taidan joutua tuplaamisen sijasta kasvattamaan puut tukkipuiksi ja kolminkertaistamaan hinnan. Kuten olen täällä kertonut ovat hirvet huolehtineet ”stutustaimikoistani ”kiitettävästi”.
Kun kuitupuuta on niistä myytävänä niin olen siinä vaiheessa jo siirtynyt itsekin lannoitteeksi. Mutta noin 900 runkoon/ha harvennetut ja tuhkalannoitetut vähäiset hehtaarini kasvavat tukeiksi että parempikuuloinen sanoisi kohinan kuuluvan. Tuhkalannoituksesta on kohta neljä vuotta joten pian pitäisi kasvun näkyä vuosilustossa.
”…millä opilla mo:n kuitupuun hinnan voi tuplata Kemin projektilla tai jollain muulla?..”
Mehtäukosta kun tuntuu, että tämän kerhon tieto-taito maailmanlaajuisiin puun jalostus-ja markkinointiasioissa ei riitä hyppysellisenkään vertaa. Paikkakunnan valintaan ja investointiin vaikuttavat niin monet isot asiat.
Ja tuo Perkon pohdintaan on pitkälti vastausta siinä, että mikäli keksivät niin arvokkaan lopputuotteen, jossa jalostuksen ym. jälkeen jää rutkasti jaettavaa, nouseehan se jotain. Mutta niin kauan kuin puuta riittää ja pinot muodostuvat, nousu on näennäistä.
”Mehtäukosta kun tuntuu, että tämän kerhon tieto-taito maailmanlaajuisiin puun jalostus-ja markkinointiasioissa ei riitä hyppysellisenkään vertaa. Paikkakunnan valintaan ja investointiin vaikuttavat niin monet isot asiat.”
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.