EU esittää nyt jotain siihen suuntaan, että Suomen metsien käyttö ei kuuluisi ”parhaaseen A-ryhmään” kestävyyden kannalta ja rahoitushanat saattaa siksi kiristyä. Tietysti jonkun muun metsätalousmaan lobbarit ja /tai viheriöt syöttäneet pajunköyttä päättäjille metsäasioista. Missä muualla muka hoitavat paremmin metsiään ? Pelin politiikkaa sanosin (kuten Paavo(?) taisi kerran lausua) .
Kestävä metsänkasvatus pysyisi hyvin yllä vaikka olisi 3 uutta biosellutuotteita valmistavaa tehdasta Pohj. Suomessa. Suurimmat harvennusrästit on juuri siellä. Puun hankinta-alueiden osittainen päällekkäisyys ei ole mikään este niille tehtaille. Jotkin epämääräsiin mutu-tietoihin perustuvat EU-päätökset, jos toteutuvat, sen sijaan voi ollakin.
EU:n komission kannattaisi nyt yrittää miettiä mitä se Suomen metsistä haluaa (hiilinielua, monimuotoisuutta, puuraaka-ainetta). Entä mikä on EU:n metsäpolitiikka: miten metsien kestävä käyttö toteutuu? Jos Suomen metsät nähdään vain biodiversiteettivarantona ja hiilinieluna, niin pää tulee vetävään käteen aika pian. Nykyinen tilanne jossa metsät tarjoavat raaka-ainetta teollisuudelle ei ole saavutettu ilman kovaa työtä. Jos tämä ylläpitävä ja kehittävä työ loppuu, muun muassa uudistaminen ja harvennushakkuut, metsä muuttuu hiili- ja monimuotoisuusvarastoksi, hyönteisten aiheuttamat metsätuhot lisääntyvät, metsäteiden ylläpito heikkenee, työttömyys kasvaa, vaihtotase rapautuu… kerrannaisvaikutusten lista on pitkä.
Tietämättä tästä EU:n esityksestä kirjoitin edelliseen kommenttini asiaa sivuten. Homma tuppaa menemään niin, että jos meidän metsätalous putoaa ulos A- ryhmästä alkaa hidas, mutta varma näivettyminen. Rahoittajat karttavat enenevässä määrin kestävyys kriteereitä täyttämättömiä toimialoja.
Ensin ala luokitellaan kestämättömäksi , kuten taitaa olla vesivoimallekin käymässä. Olemme äkkiä loputtomalla kujanjuoksulla, jonka lopputulos ei kyllä hyvältä näytä metsäteollisuuden ja metsänomistajien kannalta. Ensimmäiseksi tyrehtyy tai ainakin laimenee investoinnit täällä. Ei klapin teko montaa elätä, samoin on metsän oheistuotteiden laita. Kansalaispalkkaa varmaan tarjoavat ja verot valtion maksettavaksi kait.
Menee ennemmin niin päin että moni muu ala kuin metsäteollisuus on kestämätön, esimerkiksi polttoaineiden tuotanto öljystä ja matkailu lentäen. Jos EU uhkaisi näivettää metsäteollisuuden, silloin kannattaisi erota EU:sta.
Ei oikein millään jaksaisi uskoa, että eu uunottuu niin alas? Kenen pirulaisen etu se olisi? Härskeintähän tässä ovat olleet kotimaiset eu-puliveivarit. Siis ne joilla ei ole isänmaata jota puolustella. Tällaisten lurjusten toimet ovat anteeksiantamattomia.
Koko hiilitasehomman alkuvalu pitäisi ensitöikseen korjata.Siis hyväksyä maamme lukemat niinkuin ne ovat.
EU toimii valittettavasti samantapaisen kaavan mukaan kuin aikoinaan suuri itäinen liittto, jossa suuret neuvostotasavallat päättivät liittoutuman työnjaosta pienempienkin puolesta. Neuvosto-Eestille lankesi tuolloin vastuu tuottaa Lenigradille peruselintarvikkeet, joten metsätalous jäi sivuosaan. Karjalan Tasavallassa asetelma oli taas toisinpäin. Ukraina puolestaan ruokki Moskovan. Tämän takia maa kärsi ajoittain elintarvikepulasta. Samaa ongelmaa oli Eestissäkin. Parhaat ruhonosat vietiin Lenigradiin, ja sorkat ja päät jäivät virolaisille. Valko-Venäjän rooli taasen oli tuottaa suuret maatalouskoneet valtavan maan kollektiivitalouden tarpeisiin. Eteläiset Neuvostotasavallat olivat vahvoilla suuren öljyntuotantonsa ansiosta, eivätkä siten aina olleet täysin Moskovan kontrollissa. Heillä oli rajoillaan mm. omat rajavartijat!
Suomi on valitettavasti hukannut lähes kaikki tilaisuutensa EU:n työnjaossa. EU:n liittymissopimukseen Suomi ei halunnut juuri mitään omia kirjauksiaan, kuten esim. Ruotsi ja Viro. Liittymisen jälkeiset vuodet menivät Suomen osalta ajopuuna, ja EU:n laajentuessa entisestään, painopiste siirtyi yhä kauemmas Suomesta. Nyt meille sitten lankeaa lähes pelkkä hiilennielijän osa, jotta EU:n suuret jäsenmaat voivat rauhassa kasvattaa talouksiaan.
Kemin uusi sellutehdas lisää puun tarvetta 4.5milj kiintoa, sehän on kolmannes koko Lapin läänin puun kasvusta. Lisäksi Enska lisää puun käyttöä Oulussa lähes miljoona kiintoa.
Taitaa puunkäyttö lisääntyä yhteensä lähes 10 milj kiintoa kun Äänekoski pääsee täyteen tuotantoon ja kaikki sahainvestoinnit otetaan käyttöön, mitä viimeaikoina on tehty.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.