Puuhuollon kustannus kasvaa pitkityksessä, kun kotimaan puusta ei makseta maailmanmarkkinahintoja. Metsien hoitamattomuus lisää korjuun yksikkökulua (raivaukset jää helpommin tekemättä, puiden keskikoko ja saanto/ha laskee, korjuu kallistuu) ja kuljetuskustannukset lisääntyy heikentyneen tieverkoston takia.
10 vuotta sitten sai koivukuitupinosta tienvarressa 35 €/motti nyt tuskin sitäkään. Pystyhinta harvennukselta sellufirmalla nimellishinta sama kuin n. 35 vuotta sitten . Eli reaalihinta < 1/2 -osa. Kova kysyntä silti , kun heti lähtee lanssista koivukuidut. Havukuidut voi olla viikkoja välivarastossa tienvarressa. Toisaalta hyvä kun tehtaita on olemassa. Mutta ei niiden toimintaedellytykset ole kotimaisen puun hinnasta kiinni vaikka ne vähän nousisikin; edes inflaatiokorotusta ei ole tullut vuosikymmeniin. Muualta on tulleet ja tulee lisääntyvät kustannukset ja paineet niihin.
Saha maksaa kuidusta kuitenkin n. 21-37 % paremmin. Sama hinta olipa harvennukselta tai avohakkuulta.
Suomen peliteollisuus on pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Supecell kiinalaisilla ja Rovio pörssiyhtiö. Toki yhtöt maksavat 20% yhteisövero, jos kotipaikka Suomi. Tuotot menevät pääosin omistajille kiinalaisille ja osakkeenomistajille. Peliala työllistää vain 2000-3000 henkeä vs metsäklusteri 68000.
Kuka tahansa voi alkaa tehdä pelejä, ei siihen mitään tehdasta tarvita. Tarvitaan vain osaamista ja jonkinlainen läppäri. Suomesta tietenkin myydään kaikki yritykset ulkomaille, koska pääomia on esim. kiinalaisilla rajattomasti. Heille kertyy valtavasti dollareita ja euroja, kun kaupataseessa on maailman suurin ylijäämä.
Jos otetaan kymmenen maailman suurinta yhtiötä niustä n. seitsemän on jenkkilästä ja pörssiarvot vajaa 10000mrd dollaria. Ne kaikki muuten ovat melko uusia uuden teknologian yhtiöitä. Jos joku suuri metsäyhtiö on arvoltaan 10mrd€, nuo ovat yli 50 kertaa arvokkaampia. Kyllä jenkkilästä varakkuutta löytyy Warren Buffet omistaa yksin enemmän pörssivarallisuutta kuin kaikki suomalaiset yli 80mrd dollaria.
Kiinan valtion velka ei ole paljoa Saksan velkaa suurempi, mutta
”Useimmista muista maista poiketen Kiinassa selvästi eniten velkaa on keskittynyt yrityksille (164 % BKT:stä). Sen sijaan kotitalouksien (49 % BKT:stä) ja julkisyhteisön (48 % BKT:stä) velkasuhteet ovat suhteellisen pieniä. Rajanveto yritysten ja julkisyhteisön velan välille on Kiinassa kuitenkin tunnetusti vaikeaa ja esimerkiksi IMF arvioi julkisyhteisön velaksi lähes 70 % BKT:stä.”
Hyvin alkaa vuosi, on jo monta uutta ajatusta palstalle kirjoitettu. Pelien kehityksen voi aloittaa jo siitä kun on ajatus, ”viilaa” päässä ja paperilla. Esimerkkejä, Kari Mannerla; Afrikan tähti , Pertti Pasanen; Kymppitonni ja monet muut. Pinkolotto , jonka sääntöjä en oppinut, oli kiinnitykset ja kukkaset.
Ohjelmointi on sitten jo toinen juttu, ensten pitää olla ihan pelkkä ajatus, vaikka ens. harvennuskilpailusta.
Näitä uusia tuotteistuksia metsästä tarvitaan pilvenpimein eikä pelkkää lannoitusta. Kaikilla on siihen tasavertaiset mahdollisuudet.
Tähänkin sopii, Hän oli kaukaa viisaana antanut meille mahdollisuuden. ”Hyvästi Paloaukea!”
En tunne Kiinan systeemejä, mutta valtio ja kommunistinen puolue yrityksissä käyttää valtaa, eikä sitä hyvällä katsota länsimaissa. Ehkä pakottavat yhtiöt toimimaan pienellä omalla pääomalla, kun velka on juaneja eipä sillä ulospäin ole suurta merkitystä.
Valtion raha näyttää kelpaavan länsimaissakin yhtiöille, mutta voitot halutaan laittaa omistajien taskuun. Hiukan alkaa kyrsiä, tämä rahan epätasainen jako. Jenkilässa kapitalistinen hallinto kuitenkin hyväksyy valtion rahanjaon suoraan perheille.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.