Jotenkin aika omituisia juttuja kirjoittaa tamperelainen. Onneksi meidän alueilla ei ole tuollaisella ajatuksella olevia metsänomistajia ole. Päinvastoin he ovat erittäin yhteistyöhaluisia ja toisaalta olemme itsekkin talkoilla tehneet heille istutus ja taimikonhoitotöitä.
Jos noin ajatelet metsästäjistä niin ilman muuta ei maitasi kannata vuokrata.
Hirvenmetsästyskään ei onnistu sellaisilla mailla, jotka eivät ole ”vuokrattu” hirvenmetsästykseen.
Silloin ei metsään tule hirvilavoja, eikä hirvisaaliin suolistupaikkoja, hirvimiehet eivä sotke kenenkään ituhipin kuusentaimikoita aarikaupalla jne.
Olisi mielenkiintoista kuulla parin aarin alueen mitat.
Jätkän laskutaito on ruostunut tai sitä ei ole koskaan ollutkaan
Pari aaria 200 m² se taas on 10m x 20m tai n. 14,15m x 14,15m ja ypyränä halkaisijaltaan n. 16m
Aika pian siellä metsässä tuollainen aukko löytyy, kun vaurioituneita taimia ei lasketa.
Kyse ei ole MINUN laskutaidostani, mutta joidenkin käsityskyvyttömyydestä kyllä.
En ole missään vaiheessa kuvitellut, että tuo sotkettu alue olisi ympyrän muotoinen, taikka edes suorakaiteen tai neliön muotoinen, vaikka sen muotoisia ”reikiä” taimikossa on sangen harvassa, en oikeastaan ole sellaista koskaan nähnyt hirvien, enkä metsästäjien tekemänä, eikä edes luontaisesti syntyneenä.
Onkohan Taneli ollut koskaan hirven kaatopaikalla. Jos kaatopaikkaan tulee kahden aarin aukko niin jotain muutakin siellä on tehty kuin hirvi suolistettu ja vetolevylle asetettu. Väitän että nämä toimet tehdään kolmen neliön alueella.
Tanelista en tiedä, mutta minä olen ollut muutaman sadan hirven kaatopaikalla. Jos se hirvi ”sattuu” kaatumaan sopivan kokoiseen taimikkoon, niin kyllä siinä luokoa tulee ja rajusti. Jos vetomatka on luokkaa 500 metriä, niin pieniä istutustaimia lakoaa (kovemmalla pakkasella taimet menevät poikki) satoja. Siinä ei taimia väistellä.
Metsuri Motokuski:
”Onkohan Taneli ollut koskaan hirven kaatopaikalla. Jos kaatopaikkaan tulee kahden aarin aukko niin jotain muutakin siellä on tehty kuin hirvi suolistettu ja vetolevylle asetettu. Väitän että nämä toimet tehdään kolmen neliön alueella.”
Metsuri Motokuskin lukutaito on ilmeisesti harventunut. Parin aarin tuhosta puhui Tamperelainen 2.6 kommentissaan.
Minä vain autoin Jätkää hahmottamaan kahden aarin mittasuhteita, en muuta.
Suolistuspaikkoja tulee joka vuosi metsääni, mutta en ole vielä päässyt isommin moittimaan niitä tai laahausjälkiä. Toki ei ole, ihme kyllä, ihan taimikkoon monesti edes hirvi kaatunut. Esim piennartielle on kyllä ammuttu monta. Siitähän se on helppo korjata, kun saa peräkärryn viereen. Niitä piennarteitäkin on kyllä minun metsässäni melko paljon.
Kaksi tornia on ollut maillani, luvan kanssa. Ei niistä juuri ole haittaakaan ollut.
Suolakiven paikan lopetin lopulta kun hirvien talvisen porkkauksen jäljiltä sai joka vuosi käydä keräämässä siitä vierestä kuivaneen männyn. se suolakivikin alunperin laitettiin luvan kanssa. Enää en suolakiville tai muulle ruokintapaikalle lupia anna.
Suolakivien ”Pyhä” tarkoitus on ollut houkutella hirvet pois maanteiden laidoilta, eli periaatteessa kauas korpien kätköihin.
Hirvet kun ovat ”Valtion lehmiä”, niin ne pitäisi saada kasaantumaan valtion maille, eli sinne nuolukivekset ja riistapellot ja ruokintapaikat.
Metsähallituksella on myös oivalliset metsätieverkot, joiden hyväksikäyttö jahdin aikana ja ruhojen siirtämisessä olisi hyvä apu.
Mielenkiintoinen ajatus, että suolan puute olisi puiden kuoren kaluamisen motivaattori. Hirvi etsii suolaa suokasveista, ja jos alueella ei niitä ole riittävästi, sitten mennään kaiketi teiden varsille tiesuolan perässä, ja ellei teitä pohjoisessa suolata, niiden pitää etsiä muita vaihtoehtoja.
Kemijärvellä hirvivahinkoja kärsineet voisivat kokeilla lisätä suolakiviä.
Täällä etelässä valtion maita on kovin vähän, oikeastaan vain suojelualueet, joten suolakivien ja hirvivahinkojen keskittäminen niille ei helposti onnistu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.