Keskustelut Metsänhoito Kemialliset karkotteet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
  • Kemialliset karkotteet

    Minulle tuli äskettäin kysymys, että onko terva/tärpättiseos tehokas hirvikarkote männyllä. Käytin aikoinaan tällaista seosta visakoivujen suojaamiseen. Levitys tapahtui siveltimellä tainten tyvelle. Sekoitussuhdetta en enää muista. Ajatuksena kai oli, että myyrät ja jänikset eivät tykkäisi seoksen hajusta. Tökötti toimitti hommansa ja taimet lähtivät kasvuun, eivätkä kuolleet kuten pelkäsin. Seoksen levitys voisi pelittää reppuruiskulla, jos siitä saa sopivan vahvuisen.

    Onko muilla kokemusta erilaisista omista sekoituksista? Tehoavatko ne hirviin, jäniksiin tai myyriin? Onko kaupallisia valmisteita tällä hetkellä myynnissä? Kalliiksihan homma tulee joka tapauksessa, jos karkotetta pitää levittää useana vuonna. Itse käytin tervatököttiä vain yhtenä vuonna ja se riitti. Hirvi- ja myyräkanta ei oletettavasti ollut silloin kovin korkealla.

  • huithapeli

    Viime talvena suojasin omenapuut tervassa uitetuilla matonkuteen pätkillä.

    Eli leikkasin metrisiä pätkiä matonkuteesta ja annoin niiden liota tervassa yön yli. Tämän jälkeen sidoin niitä omenapuiden oksille roikkumaan. Kevät talvella lisäsin ”tuoksua” suihkuttamalla terva sprayta kuteisiin. Muuta suojausta puilla ei ollut.

    Jänikset liikkuivat koko talven pihamaan tuntumassa, mutta omenapuiden lähelle ei yksikään elukka tullut. Vasta aivan talven lopulla ensimmäinen pitkä korva uskaltautui pihamaalle ja silloinkin kiersi omenapuut vaikka kulkureitti meni omenapuiden välistä.

    Ainakin jäniksen nokkaan tuntuu terva ottavan, mutta tämä menetelmä on liian työläs kokonaisen taimikon suojaamiseen.

    harrastelija

    Ihailen tuota Annelin asennetta ja tutkijana asioiden käsittely on juuri sitä, mitä se pitää ollakin 🙂
    Terva on voimakastuoksuista vielä laimennettunakin ja reppuruisku tai jos maasto antaa myöten, niin koneruiskulevitys ei kustannuksiltakaan nouse liian suureksi mahdolliseen hyötyyn verrattuna.

    Kannattaisi kyllä kokeilla laajemminkin mänty- ja koivuistutuksilla !

    Mäntymaita

    Annelilla mielenkiintoinen avaus.

    Olen joskus pohtinut erilaisten puutisleiden, tervojen ja öljyjen käyttöä hirvikarkotteena. Hevoset on saatu estettyä jo syömästä puuaitoja, mutta toimisivatko samat lääkkeet hirviä vastaan.

    Olen työssäni tekemisissä monenlaisten luonnonöljyjen, tervojen, tärpättien ja tisleiden kanssa. Näistä voisi löytyä hyvinkin tehokkaita hirvikarkotteita. Ainakin hajut ovat joillakin yhdisteillä aivan karmeita. Jonkin verran on tullut pohdittua myös levitysmenetelmiä. Lisäksi ripustettavia karkotinpönttöjä on tullut mietittyä. Karkoteaine pysyy esim. imeytystekstiilissä huomattavan pitkään, jos tekstiili laitetaan osittain sääsuojaan.

    EU-lainsäädäntö saattaa asettaa pahasti jarruja jopa kokeilulle. Toisaalta EU kannustaa pelloilla luomuviljelyyn, mutta samalla monet vanhat luomuaineet on poistettu torjunta-ainerekisteristä ja niiden markkinointi torjunta-aineena on siten laitonta. Onko karkoteaine eri asia kuin torjunta-aine?

    Asioita kannattaisi selvittää ja kokeilla. Pitäisikö värvätä Luke mukaan? Vai pitäisikö koota vain metsänomistajaporukka kokeilemaan ja ideoimaan? Miten näitä testaisi muutenkaan kuin käytännössä? Kokeilusta lähtisi tulemaan kustannuksia ja pientenkin erien lähetyskuluja syntyisi heti. Tietenkin kuluja tulisi metsään viennistä, levityksestä, seurannasta jne.

    wanhajätkä

    Naapurilla on vaimo parturi. Keräävät leikatut hiukset talteen. syystarkastuksen yhteydessä Ismo huiskii säkillisen hiuksia taimen latvoihin. En uskonut ollenkaan se juttuihin mutta pakko oli muutaman talven jälkeentodeta ettei naapurin palstalla ollu ees jälkiä ja mulla siinä piolen kilometrin päässä vahinkoja.
    No nyt minun oma parturi säkittää karvoja naureskellen minun taikauskoa…..mutta kokeilenhan minä.
    Kyselin ismolta minkävärinen karva tehoaa parhaiten, tumma vai blondi, kikkara vai suora. Vastas että se tutkimus on vielä vaiheessa mutta alustavasti näyttäs että punanen.

    Kyllähän se varmaaqn löytyy ennenpitkää haju jota hirvi hyvänokkasena inhoaa.

    Korpituvan Taneli

    Toivottavasti tuollainen puupohjainen karkote löytyy. Esim mäntyöljy on aikakin niin valtavan hyvää tarttumaan mihin vain että kyllä sieltä niitä ominaisuuksia löytyy.

    Sitä odotellessa yritin saada riistakeskukselta Seinäjoelta trico karkoite ainetta, lupasivat 5 litran purkki 50 euroa. Sitten tulikin toimitusongelma, kun sitä ei ollutkaan heidän varastossaan.
    Aiemmin olen käyttänyt Mota karkoitetta, kun sitä on jostain vanhoista varastoista löytynyt ja ilman on saanut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    torppari

    7,62 paras..ruutihan on kemiallinen tuote

    Korpituvan Taneli

    ”7,62 paras..ruutihan on kemiallinen tuote”

    Ilmeisesti on muutama muukin kalliperi, joka tehoaa.
    Tiettävästi kinnerissä roikkuva hirvi ei syö taimikkoa, nyt eikä myöskään tulevaisuudessa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Olen sitten hirviä senverran enemmän mittani täys että minulle käy hirvi raatona luonnossa yhtä hyvin. Pedoille sapuskaa ja jos ei näy niin maatuu kuitenkin. Luonnontuote sentään.

    harrastelija

    Nuo on nyt niitä turhia fraaseja: 7.62 on paras karkote, kuollut hirvi on paras hirvi
    – kuollut intiaani on paras intiaani …

    Tilastojen mukaan rattijuopot aiheuttavat suhteessa eniten kuolonkolareita
    – kuollut rattijuoppoko on paras ?

    Hirvi kuuluu Suomen luontoon, tärkein kysymys on sopivasta kannasta. Tuolla luonnossa liikkuessa ei siellä kovin suurta ruuhkaa ole eläimistä – hiljaista on Suomen luonnossa.
    Hirven metsästys oheistapahtumineen on monen kyläkunnan vuoden kohokohta. Petojen liian suuri kanta tyhjentää maaseutua.

    Väki keskittyy koko ajan kaupunkeihin. Maitoa ja lihaahan saa kaupasta…

    Korpituvan Taneli

    Harrastelija sotkee hommaan aivan turhaan intiaanit ja rattijuopot.
    Tuo on sitä systeemiä kun ollaan pussin perällä, eikä ole enää mitään asiallista sanottavaa itse asiasta, niin sitten yritetään asian vierestä.
    Hirvet ja peurat ovat yksi liikenteen ongelmista ja siihenkö ei muka saisi puuttua sillä perusteella että voidaan osoittaa että joku ongelma on sitä suurempi?
    Hirvien aiheuttama ongelma olisi ihan kirjoituspöytä työnä hoidettavissa, lisää lupia tai lupakäytäntö kokonaan romukoppaan.
    Eikös se ole todettu että hirvitiheyden vaikutus liikenneongelmiin on niin että kun hirvikanta kasinkertaistuu, niin onnettomuudet nelinkertaistuvat. Tätä taustaa vasten kannan pudotuksella olisi rajut vaikutukset onnettomuuksiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)