Keskustelut Metsänhoito Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 355)
  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

  • jees h-valta

    Eipä tietenkään Timppa. Silloinhan jatkuva kasvatus oli muotia. Ei tarvinnut taimikoita eikä nuoria metsiä hoitaa. Niitä vain hakattiin tarvepuiksi ja myyntiin. Eli kaupallista ja omaa käyttöä varten kuten nytkin. Mitä yleisinfraan tulee ei niitä talkoilla tehty vaan hengen pitimiksi. Pienikin palkka takasi hengissäpysymisen. Mutta niilläa asioilla ei sitten tämän aiheen kanssa juuri mitään tekemistä sitten olekkaan. Pitäisikö kieltäytyä kantorahatuloista vain sen takia kun muutenkin hengissä jo pysytään?
    Ei tässä köyhältä oteta. Aivan normaalia monentahon hyötyrahaa tämä kemera.

    Timppa

    Puhun Jesse ajasta sotien jälkeen. Silloin ei niistä metsistä ollut paljoa apua, koska ne oli ennen sotia jo harsittu pilalle. Eipä tosiaan tarvinnut istuttaa. kun ei ollut myytävääkään. Sitten alettiin istuttaa, kun puuta oli kasvanut niin paljon, että sai jotain tuloakin. Pakkokin oli istuttaa, sillä valtio olisi teettänyt sen metsänomistajan kustannuksella. Ajattelepas Jesse tätäkin vaihtoehtoa.

    Meillä on kyllä täysin erilainen ajatusmaailma. ”Kyllä Kreikka opettaa”. Jos ei suosiolla etukäteen, niin sitten pakolla jälkikäteen.

    kuusessa ollaan

    Haluatko jees siis Suomen metsien muuttuvan siihen kuntoon, mitä ne olivat harsintojen ja kaskeamisen jäljiltä?
    Kyseessä ei ollut jatkuva kasvatus, vaan jatkuva riistäminen (JR?)

    metsänvartija

    Kantapuusta kun katselee vanhoja kuvia päätyy siihen lopputulokseen että metsät olivat vielä 50-luvullakin aika huonossa kunnossa.

    Vajaapuustoisia, harsittu, ei hoidettu.

    Maanmuokkaus, ojitus, viljelymetsätalous, taimistonhoito ovat tuottaneet maahan täystiheitä, tasaikäisiä metsiköitä.

    Se raha ei ole mennyt hukkaan, korkoa korolle tekee työtä metsässä.

    MaalaisSeppo

    Voisinko saada järkevän selityksen, miksi KEMERA-tuista esim. energiapuusavotoissa pitäsi luopua. Jos vaikka verrataan tuulienergian tukia, niin sitä tuetaan tuotettua energiayksikköä kohden vähintään 10 kertaa enemmän, kuin metsäenergiaa.

    Kun metsänomistajat ovat riittävän polleita poikia ja toitottavat, että kyllä me ilman tukia pärjätään, niin kyllä hallitusherrat pian kiittävät ja ottavat tuet pois sekä lisäävät vielä verotusta. Näin saadut rahat sitten panostetaan vaikka tuulivoimaan.

    Tuulivoiman tuotantohan tehdään pääosin ulkomailta tuoduilla myllyillä. Metsäenergia pääosin kotimaisilla pannuilla ja työvoimalla. Ottakaa nyt järki käteen. Jos puun verotuksesta pieni osa palautetaan takaisin, niin ei siitä nyt kauheaa haloota pitäsi nostaa.

    Halko

    Tämänhetkinen kemera kannustaa hoitamattomuuteen.

    Omatoiminen maanomistaja, joka pitää kuhvelikkonsa alusta lähtien maksimikasvukunnossa, ei koskaan saa kemeraa. Tämä ajaa käytännön siihen, että mitään ei tehdä jos ei saa tukia.

    Itse ehdottaisin ojitusten minkäänmoisen tukemisen lopettamista – kovalle rahalle vaan.

    Taimikonhoitotuet ja uudistamistuet pois.

    Energiakäyttöön menevälle puulle jonkinlainen uusi tukijärjestelmä – nykyinen ei toimi.

    suorittava porras

    MaalaisSeppo :
    ”Voisinko saada järkevän selityksen, miksi KEMERA-tuista esim. energiapuusavotoissa pitäsi luopua”.

    Kemera-tuki on paikaallaan silloin , kun siitä saadaan merkittävää hyötyä ja metsä tila ei kärsi töiden siirtämisestä tuonnemmaksi. Nykyisestä tuesta energiapuun kohdalla on muodostunut risuntuotantopalkkio . Monet eivät edes yritä tehdä tarpeellisia metsänhoitotöitä ajallaan , kun saavat hiukan myöhään toimien laiminlyönnistään silkkaa rahaa tekemättä mitään ! Metsä on useimmissa tapauksissa omien energiapuukohteilla tekemieni havaintojen mukaan jo osittain pilalla töiden viivästymisen takia .

    Useaan kertaan on jo moniäänisesti todettu liian pienen puuaineksen olevan kannattamatonta korjata . Työtä tehdään tällä hetkellä vain siksi , että konekapasiteettia on liikaa ja erikoislaitteisiin on investoitu joko hyvässä uskossa tai puoli pakolla yhtiöiden vaatimuksesta . Nyt yrittäjät odottavat , että olisi edes töitä ja että kohteiden valinta alkaisi onnistua ostotoimihenkilöiltä paremmin . Jälkimmäinen tarkoittaa puustoltaan huomattavasti nykyistä järeämpiä työmaita . Metsänhoidollisesti tämä puolestaan tarkoittaa entistä huonompaan kuntoon ajautuneita nuoria metsiä . Tätäkö pitäisi yhteisin varoin olla tukemassa ja edistämässä käytännön yleistymistä?

    Kemeran ongelmana on ollut toimenpiteiden ajoitus . Työtä ei ole ollut mahdollista tukea silloin , kun työmäärä olisi alhainen ja sen vaikutus metsän kasvuun ja kuntoon paras mahdollinen . Uusi metsälaki tuonee onneksi vähän parannusta tähän tilanteeseen.
    On järkevämpää tukea taimikonhoitoa , kun saamattomien metsänomistajien ennenaikaisia puukauppoja. Kemeraa ei ole tarkoitettu kantorahaksi.

    Timppa

    Epäilemättä olen tuonut mielipiteeni selväksi tällä palstalla. Olen kyllä yrittänyt muutenkin vaikuttaa. Kolmisen vuotta sitten ennen vaaleja poliitikot jalkautuivat kansan pariin. Satuin olemaan eräässä ostoskeskuksessa, kun nykyinen pääministeri kierteli keräämässä kansan mielipiteitä ja toivomuksia. Minulla niitä oli kolme:
    1. Maastoliikennelakia silloin esitetyssä muodossa ei saa säätää syistä, joita täällä on laveasti käsitelty. Ei ainakaan vielä ole lakiesitystä tullut
    2. Valtiolle on nämä Kemera-rahat oiva säästökohde, Jyrki ei oikein ymmärtänyt eikä taida vieläkään ymmärtää sitä, että joku esittää säästöjä. Ei taida kyllä pääministerikautenaan tulla ymmärtämäänkään.
    3. Eläkeläisiltä, siis esim minulta voidaan periä kunnolla veroja. Sanoi, ettei koskaan kukaan ole tullut esittämään tuollaista. Se idea kyllä meni lävitse ja saatiin se ”raippavero”. Selityksenä voin kertoa, että oltiin istuttu lounaalla ( hyvin vähän alkoholia) muutaman entisen luokkatoverini kanssa Jyväskylän Lyseosta. Todettiin, että meillä menee niin hyvin, että voidaan osaltamme vähän auttaa velkaista valtiota.

    jees h-valta

    Tässä taas suorittava puhelee pussiin itsensä senkun kerkiää.
    Taimikkoa saa tukea mutta liian aikaista e-puuharvennusta ei hänen mielestään saisi tukea. Jos taimikon varhaisperkaus joka mielestäni on taimikonhoitotoimenpide josta en saa tukea vaan teen sen aivan vapaaehtoisesti metsän kasvukunnon turvaamiseksi. Sitten kun taimikko olisi hoidettuna saatu onnellisesti 15-20v. ikään ja huutaisi nopeaa harvennusta niin konemestari suorittava lyökin hilat kii eikä teekkään. Liian aikaista ja liian pientä sanoo hän. Ja juuri HÄN on se taho joka alkaa tätä metsää pilata. Jos se liian taajana venytetään kymmenkunta ylimääräistä vuotta on kemera-raja-arvot lujilla ja metsä pahasti jo pilalla. Eikö olisi parempi tehdä kun näkyy ainakin puut ostava saavan yli 500,00 per/ha puhdasta tauhkaa-verot tietty kemerasta siihen. Koittakaa ottaa joku sipare siitä ja lakatkaa meille metsänomistajille kannattavuusongelmianne kitisemästä. Kun sen logiikkaa ei oikein voi ymmärtää.

    MaalaisSeppo

    KEMERA-tukien perustehan ei ole pelkästään metsänhoidollinen. Energiapuukaupassakin se on vain maksukanava, kun EU-sählingin takia ei muuta ole keksitty. Lisäksi teollisuuden painostuksesta on estetty tuen saanti yli 16 cm keskijäreyden alueille. Runkoja tietysti pitää poistaa riittävästi.

    Itsellänikin on loppusuoralla energiapuusavotta alueella, jota pidin tähän asti tarkoituksella puuston laadun parantamiseksi ylitiheänä. Energiapuusavotan jäkeen jää kasvuisa ja laadukas metsä ja lämpötalousyrittäjäkin saa hyvää polttopuuta.

    Päähäni ei mahdu, että tällaista, lähes 100 % kotimaiseen työhön perustuvaa toimintaa ei saisi tukea, kun saman aikaan pääosin ulkomaisilla vehkeillä tuotettua energiaa tuetaan 10 kertaa enemmän.

    Muutoin tein viime kesänä boorilannoituksen n. 4.5 ha alueelle käsipelillä vakkalevityksenä 1500 kg. Lannoitesäkkejä kuskasin mm. vanhoilla puupyörärattailla. Hiki virtasi. Sain siihenkin Kemera-tukea. Tuliko suurikin synti tehtyä?

    Ainakin minun kohdalla ei pidä paikkaansa, että pitäsiisn metsäni KEMERA-tukien toivossa huonossa kunnossa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 355)