Keskustelut Metsänhoito Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 355)
  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

  • Tolopainen

    En kadehdi ketään. Tuo vain osoittaa, että valtio saa suhteessa enemmän veroja pieniltä tiloilta kuin suurilta myytäessä saman suuruinen puuerä.

    Gla

    Valtion verotulot muodostuu siitä kokonaisuudesta, miten toiminta pyörii. Yksin puun myynistä kertyvän veron suuruutta on lyhytnäköistä tuijottaa. Rahaa tulee silloin, kun toiminta on tehokasta ja toimintaan investoidaan. Verot kertyy investoinneista ja sen seurauksena parantuneesta kilpailukyvystä. Tällä hetkellä valtion yksi suurimpia murheita on investointien vähäisyys.

    Timppa

    Metsätalousyrittäjä ostaa ulkopuolisia palveluja, joiden hintaan sisältyvät yrittäjän että tämän henkilökunnan maksamat verot sekä sosiaaliturvamaksut. Pientilallinen voi tehdä kaiken itse eikä hänen tarvitse maksaa mitään sosiaaliturvamaksujakaan. Tällöin paljon ostopalvelujakäyttävän velkaantuneen ja uutta metsää hankkineen vero suhteessa puutavaramyyntiin saattaa olla pieni. Toisaalta kulut ovat suuret. Siis rahaa suhteessa myyntituloon jää vähemmän.

    Pähkäilijä

    Minä en ole ymmärtänyt kemeratuettua risujenkorjuuta koskaan. Sen verran noita tulevaisuuden työntekijöitäkin on työmaalla ollut työharjoittelussa ettei heilläkään ole yhdelläkään ollut himoa mennä risumetsiin töihin (yleensä luokalta taitaa 2-3 jäädä metsäalalle muutenkin). Jos hakkuu ei ole kannattavaa ei silloin passaa hakata. Hyvin yksinkertaisesti tämän ongelma saa nykytaksoilla ratkaistua kun konetta ei aja metsään jossa poistuma on keskikooltaan alle 100 litraa.

    Meikäläisen kulmalla on joka kylässä raittitien numero 6 varrella jonkinnäköinen sellutehdas eri firmoilta joten puulle luulisi löytyvän käyttöä, mutta tämäkin syksy ja talvi ollaan pyöritty rästiharvennuksilla joissa poistuma on pyörinyt 80-120 m3 hehtaarille ja ainakin 10 vuotta aikaisemmin olisi nämä kuviot voitu hakata kun vihreää ei enää löydy ku latvasta. Kuviot ovat näitä ”uusia” jotka eivät ole olleet ainakaan 30 vuoteen metsätalouden piirissä mutta raivattuja, joita on siis Suomen metsistä kolmannes… Jos meitä oikeasti alkaa puupula uhkaamaan niin käyttämätöntä reserviä kyllä löytyy, sen mitä metsäteitä on tullut liikuttua näkyy joka puolella kohteita joissa on oikeasti kirveelle töitä, puunostaja osaa hinnoitella ennakkoraivauksen kohteelle ennen hakkuita jos sitä ei ole tehty ja tarvetta on, MO sen maksaa puukauppatilistään.

    jatkuu…

    Pähkäilijä

    …jatkuu

    Miksi puu ei kelpaa energiaksi ilman tukia? Jatkokysymyksenä, miksi turpeen valmisteveroa nostettiin ja kivihiilen käyttö on tuplaantunut vuodessa… Joukkokäsittelykäpälät ja kuormainvaa’at on turhina, yhtään energiahakkuusavottaa en ole tänä syksynä/ talvena nähnyt kulkureittieni varrella, ainoat kerätyt energiat on hakkuutähteitä, pystyynkuivaneita kuusia, 3 vuotta lojuneita myrskypuita (eikä näitäkään aina kerätä, lukijoiden kuvissa sivulla 18 esimerkki syksyltä) ja kantoja, eli korjuun MWh hinta on huomattavasti edullisempi.

    Sellainen mo joka puunsa haluaa myydä on tähänkin asti pitänyt metsänsä kunnossa, pohjoisessa tilanne on vielä hankalampi, Kemijärvi pisti pillit pussiin sellun osalta, Veitsiluodossa suljetaan PK 1 ja 190 000 tonnin poistuma paperintuotannossa rokottaa puun tarvetta 600 000 m3 vuoteen eikä sulkeminen puupulasta johdu edelleenkään vaan paperin ylituotannosta… Lapissa hakataan keskimäärin 4 milj m3 vuoteen joten 15% puumäärän pudotus kyseessä ja joka seitsemäs kutsetin hankintaketjun työpaikka samalla tarviaa uutta suuntaa toiminnalle Lapissa.

    jees h-valta

    Pähkäilijäkin luettelee sujuvasti puunkäytön vähenemiä alueiltaan ilmeisesti. Silti lyö lujaa hanttiin puunkäytön uusia mahdollisuuksia. E-puu ensimmäisenä harvennuksena on kemeratuettuna jopa uskoisin kohtuukannattavakin. Senverran olen tukien summia nähnyt kun niistä yksi kappale mo:kkin tulee. Jos kursseilta koulutuksessa pari-kolme jää alalle voi se kertoa työtilaisuuksien puutteestakin. Olisi vain oiva nuoren motoilijan ensiopettelutyövaihe. Ei tarttis ihan metsänomistajien arvoharvennuksilla opetella. Minulla kerran on sellainenkin käynyt männikössä. Tosin hänen aikansa loppupeleissä taisi tuhraantua koneen kaatopään häiriön soitteluun ja ihmettelyyn.
    Montakaan puuta ei kerinnyt käsitellä. Silti jätettiin yksin työstämään suoraan seuraavaa työtuuria.

    Gla

    Minä en maksa käytännössä yhtään veroa, vaikka olen pientilallinen. Sen verran on investointeja tullut tehtyä ja metsävähennyskin on olemassa. Velkapääomakin keventää veroa, vaikka toisaalta korkoa joutuukin maksamaan.

    Missä suhteessa isojen tilojen toiminta poikkeaa minun toiminnastani?

    Timppa

    Miksi e-puuta pitäisi jotenkin erikseen tukea Jesse? Sen olemassaolo kasvatusketjussa on eräs tapa tuottaa lopuksi laatutukkia. Esimerkiksi mäntyjen kasvatus tiheydessä 3000 runko/ha. Emme kasvata niitä tuossa tiheydessä saadaksemme e-puuta vaan aikanaan laatutukkia.

    Kaikessa tuotannollisessa toiminnassa on työvaiheita, jotka aiheuttavat kustannuksia eivätkä vie hanketta eteenpäin. Esimerkiksi rakennustyömaan lumityöt. Jessen ja kumppaneiden periaatteiden mukaisesti valtion pitäisi kustantaa ne.

    jees h-valta

    Eihän tietty pakko ole mutta kun valtakuntamme e-puujaetta hirmumäärät tulee tarvitsemaan (kuten jo nytkin) niin jos se tuettuna saadaan tuottamaan jopa kantorahatuloa niin en ainakaan mitään syytä näe miksi ei voida tehdä yleishyödyllistä toimintaa.
    Ei niitä metsätilejä kierrossa liikaa mielestäni tule.

    Timppa

    Tätä keskustelua käyneenä alkaa kyllä ymmärtää Suomen nykytilan. Ja se on karmea. Metsäalakin, joka on erittäin kannattava. Sijoittamamme tuotantopanoksen saamme takaisin 10-kertaisena. Eikä sekään riitä. Valtion pitää maksaa.

    Kuulkaa hyvät ystävät. Eikö minkäänlaista pientäkään värinää löydy tuolta yläpäästä, joka kuiskaisi, ettei tällainen meno voi jatkua. Ei tunnu löytyvän. Poliitikkopoloiset eivät uskalla tehdä mitään, kun Jesset ja kumppanit saattaisivat suuttua. Tosiaan tämä kaikenlaisten apujen jakaminen on kuin syöpäkasvain. Se lopulta turmelee koko organismin.

    Ei muuten ollut avustuksia sillä raivaajasukupolvella, joka nosti sotien jälkeen tämän maan kukoistukseen. Asutti melkein 10 % väestöstä uudelleen. Rakensi valtavasti teitä, lentokenttiä kouluja, yliopistoja, sairaaloita asuntoja ym. Koulutti lapsensa ilman yhteiskunnan tukea. Ym ym.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 355)