Keskustelut Metsänhoito Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 355)
  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

  • jees h-valta

    En itse tiennyt noin kymmenkunta vuotta sitten alkaessani varhaisperata luontaisesti sekä taimettamalla uudistettua lähes kymmenen hehtaarin alaa tuleeko e-puusuosituksista sen kummempaa käytännön valmista koskaan. Silti perkasin taimikon siihen asentoon enkä joutunut pettymään. Konkretiaa löytyi ja jatkoa seuraa. Jotain vain pitää alkaa ja hiukan riskilläkin. Parissakymmenessä vuodessa e-puu saattaa vakiintua yhdeksi hakkuumuodoksi tai sitten ei. Nyt sitä jo tehdään ja paljon mutta yleinen tietämys laahaa luulojen ja nimenomaan epäluulojen tasolla.

    Reima Ranta

    Pirstoutuneesta holhousmetsätaloudesta olisi jo ajat sitten pitänyt siirtyä yrittäjävetoiseen metsätalouteen, joka on selvästi kustannustehokkaampaa. Huomattava määrä täysin turhaa puuhastelua putoaa pois. Se on ymmärrettävää, että tästä turhasta puuhastelusta elävät vastustavat tällaista kehitystä.

    Vanhoja rakenteita ovat ylläpitäneet mm. vanhakantainen lainsäädäntö, pakollinen metsänhoitomaksu, tukipolitiikka, verotussäännökset jne.

    Kemeratuetkin aiheuttavat turhien jakokustannusten ja aina myös epäoikeudenmukaisuuden lisäksi monenlaista negatiivista veivausta.

    metsänvartija

    1000 kuusta/ha on hyvä uudistamismenetelmä.

    Koivua ja mäntyä voi kasvatella tosiaan siinä sivussa.

    Laatutyviä, paras menetelmä J-Suomen rehevillä mailla.

    raivuri

    Selventäisikö joku minulle mikä on tämä useasti esiintyvä ”holhousmetsätalous”. Itselleni ei ole ainakaan kukaan mitään ohjeita antanut ellen niitä ole pyytänyt tai etsinyt. Lähes mitä tahansa puitakin voi ja on voinut metsässä kasvattaa.

    Ja jos tarkoitatte harvakseltaan tulevia ”muista hoitaa taimikkosi” juttuja niin aika lievää holhousta on. Tuleehan pankeiltakin mainosta omaisuuden hoidosta ja sijoittamisesta.

    Tolopainen

    Niin kauan kuin valtio asettaa lainsäädännöllisiä velvoitteita metsänomistajille, on oikeudenmukaista ja yhteiskunnan edun mukaista käyttää yhteisiä varoja metsän parannustoimintaan.
    Kyllä valtio saa omansa pois olkaa huolehti, kerran sukupolvessa maksetaan perintöverotkin.
    Tutkimus ja tuotekehitysrahoja kemera ei vähennä, ei myöskään niiden harvojen metsätalousyrittäjien asema heikkene yhtään, hekin käyttävät kaikki mahdolliset tuet ja verokikkailut. Hyötyvät vero vähennyksistä huomattavasti enemmän kuin tavalliset pienetsänömistajat, eli saavat yhteiskunnan tukea enemmän.

    Timppa

    Huono perustelu Tolopaiselta.
    Valtio asettaa esim omakotirakentajalle hyvin ankaria vaatimuksia lämpöeristyksistä. Tolopaisen logiikan mukaan valtion pitäisi kustantaa ne eristeet, aikaansaahan niiden tuottaminen, kuljettaminen ja asentaminen erilaista taloudellista toimintaa.

    Tolopainen

    Vaikka Timppa erehtyi aiheesta, vastaan silti. Eristän taloni yli miniminormien, koska se säästää omia rahojani.

    Gla

    ”Hyötyvät vero vähennyksistä huomattavasti enemmän kuin tavalliset pienetsänömistajat, eli saavat yhteiskunnan tukea enemmän.”

    Tuen määrä/henkilö ei myöskään ole minkäänlainen mittari kuvaamaan asiaa. Olisi kestämätöntä, että pieni tila saisi absoluuttisesti saman verran tukea kuin iso tila tai enemmän tukea/tuotantoyksikkö (esim. €/ha tai €/m3) kuin iso tila. Lisäksi toiminnasta aiheutuneiden kulujen vähentäminen verotuksessa ei ole tukea, vaan osa normaalia liiketoimintaa.

    Timppa

    Aivan niin Tolopainen: Mekin perkautamme metsämme yli ”miniminormin”, koska se on kannattavaa ilman tukeakin:

    Siitä ylipaksujen eristeiden käytön viisaudesta ollaan kyllä montaakin mieltä. Riskinä on nimittäin se, että rakennusfysiikka saattaa tuottaa aika outoja yllätyksiä. Pahimmassa tapauksessa syntyy homepommi. Pienempi kiusa on ”ylihyvien” ikkunoiden ulkopintojen jäätyminen määrätyissä talvioloissa. Siis asunnosta ei näe ulos. Kesällä ilmiötä ei onneksi esiinny.

    Tolopainen

    Metsätalousyrittäjä maksaa suhteessa paljon vähemän veroa kuin pieni tila, tästä on sisäpiiritietoa, että maksuprosentti jää alle 10% myyntituloista. Tuohon tavallinen metsänomistaja ei pääse.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 355)