› Keskustelut › Metsänhoito › Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 5 6 7 … 34 35 36

  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Lähetetty: 23.1.2014, 15:44

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 29.1.2014, 21:15

    Reima Ranta, kuka on puhunut että taimikko pitää olla hoitamatonta saadakseen kemeraa. Ota asioista edes tuonverta selvää ennen kuin vääristelet asioita.

    Puun takaa 29.1.2014, 21:17

    Reiman kertoma on puoliksi totta. Pohjoisessa on kieltämättä tilanne, ettei kaikelle puulle välttämättä löydy käyttöä.
    Etelässä taas niillä alueilla, missä on puuta käyttävää teollisuutta ja energiaslaitoksia runsaasti, hakataan puuta jopa nykyistä kasvua enemmän. Esim. Päijät-Hämeessä näin on ollut jo vuosia. Täällä joudutaankin sen takia tehostamaan puuntuotantoa nykytasosta.

    Korpituvan Taneli 29.1.2014, 21:23

    Pete:
    ”Yksityiset sahat voisivat investoida voimalaitoksiin jos homma saataisiin kannattavaksi. Syöttötariffi olisi tähän ratkaisu. ”

    Niin, kyllähän se syöttötariffi, mutta mites se voimalaitos tehdään kuivalle maalle?
    Kun puuta muutetaan sähköksi, niin se poltetaan ja tehdään kattilassa höyryksi. Höyry sitten ajetaan turbiinin läpi.
    Isossa kemiallisen puun laitoksessa homma on OK. Siellä tarvitaan melkoisia määriä prosessihöyryä, jota saadaan vastapaineturbiinin jättöpuolelta. Näin hyötysuhde on kohtuullisen korkea.
    Jos tälläistä höyryntarvetta ei ole, eikä isohkoa kaukolämmöllä lämmitettävää asutuskeskusta, pitää käyttää lauhdutus turbiinia. Silloin putoaa hyötysuhde johonkin 40% paikkeille, eli ei hyvä pisnes. Lisäksi laitos pitää olla kohtuullisen väljän vesistön ääressä että saadaan lauhdevettä.
    Kaiken lisäksi kovin pientä höyryvoimalaitosta ei kannata tehdä. Eli siis isommatkaat sahat eivät tälläistä systeemiä saisi kannattavaksi, millään syöttötarifillakaan.

    Sinulla taitaa olla nyt selkeästi enemmän positiivista maailman parannus intoa, kuin realistista tietoa ehdottamiesi keinojen käytännön mahdollisuuksista.

    Tuollainen kunnon kokoinen kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa tekevä laitos tyhjentää kyllä hulpeesti maakuntansa sahojen kuori- ja purusiilot. Varsinainen puuhakehan menee paremmalla hinnalla sellun raaka-aineeksi.
    Silti tuollainen laitos tarvitsee mittavan määrän metsästä suoraan tulevaa energiapuuta tai turvetta. yhtenä vaihtoehtona (vihreä)kivihiili.

    Kokonaan eri asia on pitäisikö näille puuta käyttäville kaukolämpö/sähkö voimalaitoksille antaa syöttötariffi. Minusta yksinkertasempi asia on maksaa pienpuu tukea sen käyttäjälle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    raivuri 29.1.2014, 21:23

    Jeessin kanssa samoilla linjoilla. Työllistäviä tukia ei pidä poistaa. Toki niidenkin turhasta hallinnosta pitäisi vähentää. EI välttämättä olisi huono vaihtoehto lisätä Kemeraa energiapuulle. Saataisiin puut liikkeelle ja kivihiiltä vähennettyä. Energiapuussa raha jää kiertämään maakuntaan ja sillä on suuret kerrannaisvaikutukset. Kivihiilessä rahat menee kaivoksen omistajalle ulkomaille.

    Tässä hyvä esimerkki

    Ryskettä metsiin ylitti tavoitteensa: Jopa 7,8 miljoonan piristysruiske

    Itsehän kuulun myös tähän kuusilahkoon. Kasvatan kuusta tiheydestä 1500 aina 3300. Lehtipuuta kasvatan noin 25% alasta. Puulajejakin löytyy säälittävät kuusettajan 11 lajiketta.

    Gla 30.1.2014, 01:36

    Puun takaa: ”Reiman kertoma on puoliksi totta. Pohjoisessa on kieltämättä tilanne, ettei kaikelle puulle välttämättä löydy käyttöä.
    Etelässä taas niillä alueilla, missä on puuta käyttävää teollisuutta ja energiaslaitoksia runsaasti, hakataan puuta jopa nykyistä kasvua enemmän.”

    Meillä on valtakunnan tasolla kuutiomäärien kehitys tosiaan kohdillaan, mutta samaan aikaan on myös valtava määrä harvennuksia ja muita hoitotoimenpiteitä rästissä. Ellei tilanne korjaannu, kuutiomäärä kyllä jatkaa kasvuaan, mutta riukumetsistä ei varsinkaan arvokasta puuta kilpailukykyiseen hintaan saada tehtaalle. Vastuu hoidosta on tietysti omistajalla, mutta kuutiomääräistä kasvua vertaamalla hakkuumääriin jää aivan olennaisia asioita huomioimatta. Ja kun yhteiskunnan vinkkelistä asiaa katsotaan, täytyy nähdä kokonaisuus naapurin taimikon sijaan.

    kuusessa ollaan 30.1.2014, 06:57

    Ottia ja tuota.

    Suomalaisella metsänhoitopolitiikalla on pyritty turvaamaan metsäteollisuuden puun saanti.
    Ei se välttämättä tarkoita nykytilanteessa (jossa kuuleman mukaan viimevuonna hakattiin kaikkien aikojen ennätys?), että metsien edes kohtuullisen tehokkaasta hoidosta pitäisi luopua?
    Tilaa on silti kaikille, niin harjavaltalaiselle energiapuun kasvatukselle, kuin kuusikoiden tehokasvatukselle. Mutta metsänhoitosuositusten etuna on -yllätys- myös ympäristösyistä metsäpinta-alan säilyminen puupeitteen kattamana. Jos metsäsektorilla aletaan vätystelemään metsien hoidon kanssa, taatusti sitten suojelun määrä tulee lisääntymään. Mikä siinä tilanteessa, kun metsäsektorin tuotanto lähtee nousemaan, haittaa teollisuuden laajentumista.

    Vaikka me peruspessimistisinä savupirttien asukkeina (eurooppalaisesta näkökulmasta) luulemme metsäsektorin olevan auringonlaskun ala, tulevaisuus voipi olla aivan toinen. Erilaiset puupohjaiset polttonesteet esimerkiksi voivat hyvinkin toimia öljyn loppuessä välivaiheen energialähteenä. Silloin voi Suomi ja meidän jälkipolvet olla hetken ”norjalaisia”.

    Timppa 30.1.2014, 08:13

    Jesselle tiedoksi, että käytännössä sen taimikon pitää tosiaan ennen perkausta yleensä olla hoitamaton, jotta Kemeraa saisi. Nimittäin näissä Kemera-ehdoissa on vaatimus poistettavien puiden lukumääristä. Hyvin varhaisperatussa taimikossa ei myöhemmin olekaan enää riittävästi poistettavia yksilöitä, jotta työ olisi tukikelpoista. Olen sen käytännön tasolla selvittänyt.

    Otapa siis Jesse itse asioista selko.

    jees h-valta 30.1.2014, 08:14

    Mikä pakko on raivata maahan rahaa Timppa?
    Jos kolmetuhatta kuusen tainta istuttaa niin varhaisperkauksella selviää hyvin e-puuehtoihin.

    Timppa 30.1.2014, 08:24

    Mikä pakko on istuttaa 3000 kuusentainta Jesse? Me istutetaan usein vain 1000 tainta, joiden kanssa kasvatetaan mäntyä. Ne 2000 tainta istutettuna maksavat 1000 euroa. Paljonkohan niistä saa energiapuuna? En kyllä ymmärrä sinun taloudellista ajatteluasi.

    Vaikka istuttaisinkin 3000 kuusta, niin kyllä saattaisi tulla vastaan tilanne, että on sekä varhaisperattava että perattava.

    Et muuten taaskaan tunnustanut olleesi väärässä itse asiassa.

    jees h-valta 30.1.2014, 09:13

    Voi sinne tuhanteen jättää luontaistakin lisukkeeksi jos epäilee kannattavuutta. Sitä vain on vaikea sanoa kun emme tiedä tilannetta parinkymmenen vuoden kuluttua. E-puun hintaa sen paremmin kuin muidenkaan. Tällaisia kasvatusuosituksia vain alkaa esiintyä julkisuudessa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 5 6 7 … 34 35 36