Keskustelut Metsänhoito Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 355)
  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

  • jees h-valta

    Taimikot hoidetaan varhaisperkauksella ja hakkuut alkavat e-puuharvennuksella ja tietysti kemera-tuella. Kehtaan hyvin tunnustaa ja olen siitä jopa ylpeä. Lukekaa tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta mitkä ovat tavoitteet eteenpäin. On paljon laajemmat kuin täällä nämä tukin kasvattajakonkarit ovat väittäneet. Itse asiassa olen alkanut toimia niin jo silloin kun näistä asioista alettiin vasta ääneen puhua. Olkaa edelläkävijöitä älkääkä takertuko lillukanvarsiin!

    arttuu

    Niin kauan kun valtio maksaa järkyttäviä syöttötariffeja tuulipropellifirmoille on aika uskomatonta että täällä kitistään kemeratuista.

    Toki voidaan lopettaa kaikki tuet kotimaiselta energialta (puu & turve) ja rahdataan tänne kivihiiltä maailmalta. Ei tuu kenellekkään paha mieli saati kateus iske kun joku saa energiapuultansa 7€/m3 – verot lisähintaa.

    jees h-valta

    Arttuu enemmän kuin oikeassa. Jotenkin alan olla jopa hiukan kyllästyneen väsynyt tämän kirjoittelijajoukon suuren enemmistön käsityksiin ikäänkuin he olisivat jotenkin viisaampia neuvomaan koko metsäklusteria laidasta laitaan. Kyllä täällä alkaa heijastua aivan samanlaista ajastaan poissa tolaltaan oloa kuin suomen valtakunnan hallitukseltakin. Säälin ja suren täystaantumuksen ja kyvyttömyyden suurta sanomaa. Kyllä kaipaan kumma kyllä kepua nopeaan hallitusvastuuseen. Alkaisi taas tekemisen meininki ja jopa täälläkin saatettaisiin huomata että metsä kasvaa muutakin kuin havutukkia. Työllistäminenhän on koko valtakunnan a ja o ja esim. Islanti on erittäin loistava esimerkki miten kriisiä ja taantumusta kuuluu käsitellä. Olisi syytä ottaa opiksi ja tuo eu-hapatus hiukan vähemmälle. Kotimaan toimia ja niitä kuuluu tukea jotka tekee.

    Pete

    En ole puun energiakäytön tukemista vastaan. Tuen kanavoinnille on vain paljon tehokkaampia ja järkevämpiä tapoja kuin tehoton ja turhanpäiväiseen valvontaan perustuva kemera, jossa hallinto vie toisen puolen kyseisistä verorahoista. Tukimuodoista, jotka ohjaavat tehottomuuteen kasvatusketjussa ja korjuussa voivat tuskin olla kansantalouden kannalta perusteltuja. Perusteluksi ei riitä myöskään se, että jotkut metsänomistajat haluavat kasvattaa metsää niin, että ketjuun kuuluva tehoton energiaharvennus toteutetaan veronmaksajien tuella.

    Kestäviä ratkaisuja metsäenergian arvonnousuun ovat päästökaupan remontti, syöttötariffi pientuotannolle (sahat) ja verovähennysoikeuden tuplaaminen metsätalouden investointien osalta. Mikään näistä ei edellytä hallintohimmeleitä eikä johda vääristymien kasvatusketjussa.

    Puun takaa

    Kasvatan noita Maaseudun Tulevaisuudessakin mainittuja 3000 kuusta/ha koealoja. Nimimerkkikuvassani on yksi niistä ensimmäisen kerran motolla harvennettuna. Kasvu on ollut sen verran hyvää, että ainakin Jessellä oli taannoin vaikeuksia sitä uskoa. On mukava huomata, että hän on nyt huomannut tämänkin homman mielekkyyden.
    Minä olen vain valitettavasti tällainen taantumuksen esiairut, kuusiuskovainen vanhan mantran hokija, jonka juttuja ei pidä kenenkään itseään arvostavan metsänomistajan uskoa.
    Lehtipuuosuudenkin metsissään kolminkertaistanut menneisyyden mies.

    Korpituvan Taneli

    Pete:
    ”Kestäviä ratkaisuja metsäenergian arvonnousuun ovat päästökaupan remontti, syöttötariffi pientuotannolle (sahat) ja ”

    Mitä tarkoitat syöttötrarifilla tässä yhteydessä. Jos tarkoitat sähkön syöttötariffia, niin voin kertoa ettei sahoilla juurikaan ole omaa sähköntuotantoa. Jossain kemiallisen puun laitoksissa homma saattaisi toimiakkin, niillä kun on yleensä jonkinlainen vp-turbiini.
    Kysyy nimimerkki entinen voimalaitoksen vuoromestari.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Jos pete valtakunnan metsäntutkimus on tullut tulokseen että monipuolinen metsätalous on hyväksi niin hiilensidonnan kuin energiatuotannon kannalta en voi käsittää miten se tukien suuntaaminen esim. pienpuun korjuussa aiheuttaisi kansantaloudelle tai yksityismetsätaloudelle tai koneketjuille jotain haittaa tai hallaa. Silloin kun painopisteistä ensimmäinen konekorjuussa on e-puu niin se on kohta arkipäivää ja sillä työllistetään niin konekantaa kuin kuljettajiakin. Tuki on juuri sitä varten ja se tukee silloin järkevää toimintaa. Eli monipuolistaa ja lisää työllisyyttä metsissä. Ja tukien avulla se juuri kannattaa. Aivan samoin kuin talvella kuukausitolkulla lavat seis olevaa tuulimyllyä ja myllyjä. Kun ei ole mitään systeemiä joka vain toimisi kuin sampo. Tahkoisi vuoden ympäri rahaa joka taholle.
    Kotimaan työllisyys on helpointa rakentaa olemassaolevan ympärille. Ja konekantaahan on jo valtakunnassa varmasti joka lähtöön. Uuttakin tehdään.

    Nimetön

    En ole mikään tuulivoiman kannattaja, mutta sen verran jeesh:lle että tuulimyllyn lavat pyörii eniten tammikuulla kertako tammikuu on yleensä vuoden tuulisin kuukausi.

    Pete

    Ei ole ei. Metsänomistajien intresseissä kuitenkin on, että metsäenergialla tuotettaisiin sähköä nykyistä enemmän. Yksityiset sahat voisivat investoida voimalaitoksiin jos homma saataisiin kannattavaksi. Syöttötariffi olisi tähän ratkaisu. Puulle, myös kuitumittaiselle, saataisiin lisää käyttöpaikkoja.

    Syöttätariffi on toki jyrkkä interventio vapaaseen markkinatalouteen. Tässä yhteydessä sen kuitenkin hyväksyn. Edut ovat kiistattomat. Lisää elinvoimaisuutta sahateollisuuteen, lisää työtä, korvaa tuontienergiaa, vaihtotase paranee, verotulot jää Suomeen, voimalaitostekniikka todennäköisesti suomalaista.

    Miinuksena sähkön hinnan nousu. Vaikutus kuitenkin kerrannaishyödyt huomioiden pienempi kuin tuulivoimalla. Saksan tielle ei tässä kuitenkaan pidä mennä. Uusiutuvaa tuetaan siellä niin rajalla syöttötariffilla, että sähkön hinta on kuluttajille moninkertainen Suomeen verrattuna.

    Reima Ranta

    Mistä kumpuaa tuo perusteeton huoli puun riittävyydestä. Kasvu on jo pitkään ylittänyt käytön.

    On aivan turha huolehtia naapurin taimikosta. Eihän se ole teiltä mitenkään pois, jos se on hoitamatta – päinvastoin. Energiapuuta ja lahopuuta tulee, ellei hoida ja energiapuulle saattaa hyvinkin olla kysyntää tulevaisuudessa.

    Huoli pitäisi kohdistua siihen, mistä puulle löytyy käyttöä ja sellaista kysyntää, että siitä voidaan meidän kustannustasolla ja leveysasteella maksaa tuotantokustannuksia vastaava hinta. Puuta kyllä riittää ja sitä tuotetaan, kun em. kysyntää on.

    Markkinat kuitenkin viimekädessä määräämään kuinka mennään. Meillä ei ole mitään syytä eikä minkäänlaisia edellytyksiäkään haikailla kannattamattoman toiminnan perään.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 355)