Keskustelut Metsänhoito Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 355)
  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

  • Puun takaa

    Äläpä välitä Taneli.
    Nuo ovat taas niitä purkauksia, kun omat tiedolliset ja kokemusperäiset eväät käyvät vähiin, niin aletaan sättiä henkiöitä.

    Gla

    Kenen näkökulmasta tukiasiaa pitäisi katsoa? Verrataan asiaa maataloustukeen. Jos eu:sta kysytään, Suomi ei kaipaa yhtään tukea, koska ei kylmässä ole mitään järkeä mitään tuottaa. Todelliset perusteet ovat tietysti samat kuin aloittajalla eli huoli kilpailevasta tuotannosta. Kemeran leikkaamisella ei budjettivajetta paikata, joten se ei ole kestävä peruste luopua tuesta.

    Jostain syystä valtaosa suomalaisista on maataloustuesta eri mieltä kuin eu.

    Tilanne on ihan sama, kun ajatellaan asiaa kansallisella tasolla. Pohjoisessa asuu ihmisiä, joiden pitää jostain elinkeinonsa repiä. Metsätalous ja -teollisuus on kaikesta huolimatta tärkeä asia. Lisäksi kun kyseessä on uudistuva kotimainen raaka-aine, sen käytön edellytyksiä on kehitettävä, ei kuritettava. Tietenkään kaikkea ei pidä sokeasti tukea, mutta suoraviivainen tukien poistaminen on minusta vailla perustetta. Ja kun seuraavaksi aloittaja vetää kaksinkertaisen verovähennyskortin esiin, sekin on laskettava tueksi. Saahan siinä toimija etua, mikä ei normaaliin liiketoimintaan kuulu. Minulle on periaatteessa samantekevää, missä muodossa tuet jaetaan.

    Itselläni on vetämässä kemerapaperit hirvituhosta, joten niin kauan kun MTK:n tavoitteet hirvipolitiikasta ei toteudu, ei korvauksiakaan ole syytä leikata.

    Koukku

    Kemerasta voitaisiin luopua. Vastaavasti myyntiveroa tulisi laskea muutamalla prosentilla, ensiharvennuksilla myyntivero voitaisiin puolittaa, ja metsänomistajan itse tekemä hankintahakkuu vapauttaa myyntiverosta 250m3 asti kokonaan.

    ”Menetetyt” verotulot tulisivat takaisin varmasti myyntimäärien noustessa ja toimeliaisuuden lisääntyessä. Konekauppa kasvaa, työvoimaa palkataan ja niin edelleen.

    Timppa

    Puun tuotantoon käytetty Kemera-tuki ei vaikuta hölkäsen pölkäystä puun hintaan. Markkinat ja kilpailu määräävät puunhinnan. Nähdään noista hintakäyristä. Ainoa jotenkin perusteltavissa oleva, on tienrakennukseen ja perusparannukseen käytetty tuki. Sen avulla tiet pidetään paremmassa kunnossa, mikä pienentää puunostajien kustannuksia, joka taas lisää maksuvaraa.

    metsänvartija

    ”Päättäjät” joutuvat tuet lopettamaan, näin Maaseudun Tulevaisuudessa. Säästökohteita etsitään ja leikkuri tulee kohdistumaan metsänhoitoon.

    ”Päättäjät” on kyllästetty totuudella että puuta kasvaa liikaa, tuet pois ja viimeisetkin työntekijät kilsatehtaalle.

    Tolopainen

    Ei kai tuota kemeraa ole pakko käyttää, jos ei taho, eikä osaa tehdä anomusta, mistä saatte helpommin rahaa.
    Kun teetin 8ha ensiharvennuksen ojitusaleelle, myyntituloa jäi vain kemeran ansiosta. Perehtykää hiukan metsätaloden kannattavaisuuteen ensin, senjälkeen voi alkaa leikkiä rahamiestä

    kuusessa ollaan

    Tolopainen on oikeassa, mutta onko puun hinnoittelua muutettu sopivasti sen verran, että saadaan sopivilla kohteilla kemerat käyttöön = valtiolta osa rahoista, vaikka varaa olisi maksaa puusta muutenkin riittävä korvaus?

    Tolopainen

    Tuskin ostaja tuosta paljon rikastui, kun kesti monta vuotta löytää kohteelle ostaja, isot yhtiöt eivät edes tehneet tarjousta. Harvennuspuusta on ylitarjontaa ja sitä jää paljon korjaamatta, realismia peliin.

    Tolopainen

    Metsänhoitoa on tuettu ainakin 60v jollain tavalla, eihän nuo valtion lisämetsät aikoinaan juuri mitään maksanee ja Kekkosen käskystä loppukauppahinta mitätöitiin.Risusavottatöitä tuettiin 60luvulla, kaksi vesurimiestä tuli mhy:ltä, yksi piti olla talosta.

    Timppa

    Minulle tämä tukiasia on kyllä edelleen ihmetyksen aihe. Miksi pitää joka paikkaan kinuta tukia. Nehän ovat osaltaan rapauttaneet kilpailukykyä. Itse olin työelämässä rakennusliikkeen palveluksessa. Kaikille rakennusliikkeille kävi aina välillä niin, ettei homma onnistunut toivotulla tavalla. Tappiota tuli hankkeen joltakin osa-alueelta tai sitten koko urakka on tappiollinen. Ei kyllä kukaan rakennusliike hakenut valtiolta avustusta tappioidensa korvaamiseen. Ei olisi tietysti saanutkaan.

    Metsänomistajat sen sijaan voihkivat, että taimikon perkaus maksaa ja täytyy saada avustusta. Tietystihän se maksaa. Eipä rakennusliikekään saanut avustusta esimerkiksi lumitöiden tekemiseen ja ne kyllä joskus maksoivat eivätkä yhtään edistäneet hanketta. Irvokkainta tässä metsänomistajien valittelussa on se, että ne välittömät metsänhoitokulut ovat vain luokkaa 10 % kokonaismyyntitulosta.

    Nykyajan asennetta kuvaa tämän päiväisessä Hesarissa ollut juttu, kun päiväkodin eteinen on hiekan vallassa, koska siivoojat eivät ole käyneet. Jos asiat tehtäisiin oikein ja päiväkotiemot hoitaisivat tehtäviään, hiin he osana kasvatustehtäväänsä huolehtisivat eteisen siivouksesta isompien lasten avustuksella. Oppisivat lapsetkin siisteyttä aikuiselämäänsä varten. Siis monet nykypäivän metsänomistajat toimivat aivan samoin, eli odottavat, että joku muu tekisi kaikki heidän työnsä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 355)