› Keskustelut › Metsänhoito › Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 24 25 26 … 34 35 36

  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Lähetetty: 23.1.2014, 15:44

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 4.3.2014, 07:51

    Nyt voidaan naureskella eu:lle, mutta ei suomalaisen virkamieskoneiston näytöt asiallisesta toiminnasta paljon parempia ole varsinkaan ajalta ennen eu-jäsenyttä.

    puunhalaaja 7.3.2019, 17:32

    Tämä lienee sopiva ketju kysellä tukien taloudellisista merkityksestä. Lähinnä kiinnostaa kuulla ajatuksia siitä, että voisiko kaikista tuista luopuminen tehdä jatkuvasta kasvatuksesta suhteessa kiinnostavamman/kannattavamman vaihtoehdon?

    reservuaari-indeksi 7.3.2019, 17:50

    Aika merkittävä osa metsänomistajista on maalaisliittolaisia tukiuunoja, joiden tuloista erilaiset subventiot kattavat suuruusluokkaa 70%. Se olisi kepulandiassa kauhistus, jos nuo joutuisivat pohtimaan elämäänsä ilman tukia. Muuten ihan kiva ajatus halaajalta.

    Kerttu

    reva-ryhmästä se kantaaottavin henkilö, puuntuottaja

    ps. Muut Revalaiset Niko, Markus ja muut. Aktivoitukaas nyt vähän dosentit ym. ja tuokaa valoa pimeyden ytimeen!

    Kurki 7.3.2019, 18:00

    Eiköhän ketjun kaikkien kirjoittajien nyt pitäisi uudelleen arvioida kemera-tuki kantaansa, kun maailma on muuttunut 5 vuodessa ja ottaa huomioon hiilinielun tärkeys. Varsinkin aloittajan, joka on huolissaan Suomen metsien liikakasvusta.

    Timppa 7.3.2019, 18:06

    Meidän yhteismetsän taimikonhoidosta saamat kemeratuet olivat 10 vuoden aikana keskimäärin n 50 euroa raivattua taimikkohehtaaria kohti ja alle 0,5 %  puunmyyntitulosta.  Ei mitään merkitystä metsänkäsittelytapaa valittaessa.

    Olen aiemmin arvostellut taimistojen tukia koska ne saattavat johtaa huonoon metsähoitoon.  Joutaisivat pois.  Jos jotain halutaan tukea, niin metsänomistajien koulutusta.

    Kurki 7.3.2019, 18:13

    Ilman kemeratukia tuskin kukaan enää metsämaidensa kasvukykyä parantaisi ojittamalla tai metsäteitä tai penkkateitä rakentaisi. Kemerat pitäisi palauttaa entiselleen, nyt ne ovat verollista metsätuloa.

    reservuaari-indeksi 7.3.2019, 18:18

    Ne ojitukset ja penkkatiet on paljon halvempia teettää suoraan ilman tukia ja byroota siinä välissä. Kurki lentää nyt niin sumussa että ei enää kommentteineen kotio löyrä. Mutta minkäs sille mahtaa, jos on tottunut että muiden pitää maksaa itsensä elättäminen.

    Kerttu

    Tolopainen 7.3.2019, 18:30

    Kemera tukia ei ole pakko käyttää, jos ei taho. Se suunnitelu on ilmaista, joten byokratia ei nosta kustannuksia hankkeissa, aikaa vaan tuhraantuu, mutta se johtuu usein änkyräisännistä kun ojitushankkeita  toteutetaan usean tilan mailla. Noita ojituksia voi olla hankala tehdä yksin, jos laskuojien pituus on kilometrejä ja menevät usean omistajan mailla.

    Timppa 7.3.2019, 18:32

    Totta.  Viimeinen metsätie tehtiin omalla rahalla.  Kemeran laatuvaatimukset ja byrokratia maksavat liikaa.  Eihän siinä kummosta suunnitelmaa tarvita.  Kepittää tielinjan ja katsoo rummunpaikat.  Silloin junailusta huolehti metsäpalveluasiakkaan ostomies osana palvelua.

    Samoin omalla rahalla tehtiin pienehkö perusparannus.  Siitä huolehti MHY:n kaveri.  Pikkusen piti työnjohdosta maksaa, mutta homma hoitui hyvin.

     

    Kurki 7.3.2019, 18:33

    Ei täällä saa kaivamaan pienempiä ojituksia ketään, mutta yhteisojitukset suuremmille pinta-aloille yhdistyksen tai metsäkeskuksen toimesta toteutuvat. On minulla itsellänikin kaivuri ja on noita ojia tullut kaivettua 100km ja teitä ja penkkateitä tehtyä tässä lähempänä omilla rahoilla. Noille kauempana oleville metsille en ole saanut ketään ojia kaivamaan ja siksi ovat olleet yhteisojituksia kemera-tuilla.

    Enemmänkin ajattelen muita metsänomistajia ja tavoitetta 150, kun puolustan kemeratukia.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 24 25 26 … 34 35 36