› Keskustelut › Metsänhoito › Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 16 17 18 … 34 35 36

  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Lähetetty: 23.1.2014, 15:44

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • raivuri 2.2.2014, 21:25

    ”Ymmärrän jotain taimikon hoidosta, kuusen taimikoiille riittää reikäperkaus, se on kemerakelpoinen jo n.10v iässä mitäs ongelmaa tuossa on toimia lainmukaisesti. Tietenkin jos haluaa tehdä yhteismetsälle ilmaista työtä kukaan ei kiellä.
    Osakkaana en kuitenkaan tuota hyväksyisi, onko talkootyönä edes laillista, kuka vastaa työtapaturmista.”

    Tämä ei nyt mitenkään kemeraan liity, mutta jatketaan jauhamista. Tämän kommentin jälkeen katosi viimeinenkin uskottavuutesi(jos sitä vielä oli).

    Reikäperkaus tarkoittaa puuston poistamista noin metrin säteeltä taimista. Reikäperattu kuusi on 10v noin 2,5 metriä. Ympäröivä etukasvuinen lehtipuusto vähintään 5 metriä. Laitapa lukijoiden kuviin esimerkki näin onnistuneesta, laadukkaasta kuusen taimikosta ja arvioidut työtunnit. Itse voin laittaa oman epäonnistuneen kohteen, jos laitat omasi.

    Tolopainen 2.2.2014, 23:11

    Kyllä se taimikko oli yli 3m, kahden viimeisen vuoden kasvu jotaini1.2 m viime kesän kasvu noin 60cm, olisi ehkä jo keväällä kannattanut harventaa niiin kasvu olisi saattanut olla 65cm.
    Niitä pidempiä koivuja oli vajaa 50 kpl, muita ehkä viisikertaa enempi kuin jääviä taimia eli n. 13000kpl hehtaarilla. Vois hanse parempikin olla, mutta tuollainen 60cm pituuskasvu riittää meikäläiselle.
    Työssä meni aikaa, pari päivää, kun ei ollut kiirettä. Tuollaista etelään viettävää rinnettä ei mitään huppurehevää, mutta hyvin saa auringonvaloa.
    Lukuni ovat arvioita, enkä ota niistä juridista vastuuta.

    MaalaisSeppo 3.2.2014, 08:14

    Eole vieläkään saanut järkevää vastausta, miksi KEMERA-tuet pitäsi lopettaa. Metsäomistajathan ovat nyt kireästi verotettuja. Lisäksi metsänomistajat ovat keskimäärin penempitoisia, kuin muuta kansalaiset. Metsänomistajien kiristynyt verotus on johtanut siihen, että he maksavat tuloistaan enemmän veroja, kuin muut vastaavan tuloiset, metsää omistamattomat. Minusta on oikeus ja kohtuus, että osa metsänomistajien veroista palautuu aktiivisesti metsiään hoitaville.

    On huomattava, että KEMERA-tukia myönnetään myös muihin kohteisiin, kuin nuoren metsän risusavottoihin. KEMERA-tukien saanti jonkin verran aktivoi metsien hoitoa. Paljon olen kuitenkin havainnut aluieta, joita ei hoideta tuista riippumatta. Kemeratuilla osa pelastuu. Osa kemeroista kuitenkin mennee sellaiseen metsänhoitoon, jolla puuston kasvun alkuvaiheessa nostetaan tiheällä kasvatuksella puuston laatua. Itse kuulun tähän kategoriaan. Minusta ko. työn tukemisessa ei ole mitään tuomittavaa.

    TImpan ehdotukselle suunnatata KEMERA-tukia metsä-alan tutkimukseen en lämpene. Puuta myydään vuodessa 2 miljardilla. 1000 ukkoo tutkii, miten puu saadan kasvamaan paremmin. Eihän tässä ole mitään järkeä. Puun puun myyntituloihin verrattuna tutkimuspanokset ovat noin 10 %. Toinen mokoma tai enemmänkin tulee metsäalan hallinnosta. Millään teollisuusalalla ei taideta päästä samaan tutkimuspanokseen suhteessa liikevaihtoon.

    Timppa 3.2.2014, 08:37

    Mihinkähän tuo Maalais-Sepon käsitys, että metsänomistajat ovat keskimäärin pienempituloisia kuin muut kansalaiset, perustuu?

    Taitaa enemmistö metsänomistajista nykyään olla palkanansaitsijoita tai eläkeläisiä. Miksi heistä juuri metsänomistajia olisi vain pienempituloiset? Ei kyllä tunnu uskottavalta.

    Todellisuudessa metsänomistajat ovat luonnollisestikin keskimääräistä paremmin ansaitsevia. Useimmiten se metsäomaisuus on tullut perintönä ja tuottokin siis normaalin palkan tai eläkkeen päälle.

    Jos Seppo haet niitä pienituloisia, niin ne löytyvät kyllä täältä Pääkaupunkiseudulta. Toki niitä löytyy muualtakin Suomesta, mutta harvemmin metsäomistajien joukosta.

    MaalaisSeppo 3.2.2014, 09:06

    Metsänomistajat tosiaan ovat huomattavin osin pienituloisia maaseudun eläkeläisiä. Muistaakseni bongasin tämän metsänomistajien pienituloisuuden suhteessa muuhun kansanosaan aineistosta, joka liittyi pari vuotta sitten käytyyn keskusteluun metsien kiinteistöverosta. Ehkä jopssakin asiaan liittyvässä mietinnössä oli ko. juttu.

    On tietysti suurituloisiakin metsänomistajia, mutta keskiarvo ratkaisee.

    Timppa oletko tosisaan edelleen sitä mieltä, että pienituloisilta metsänomistajilta pitäisi leikata KEMERA-tuet pois ja siirtää ko. varat suurituloisemmille metsäalan tutkijoille, joita on muutoinkin liikaa?

    Timppa 3.2.2014, 09:20

    Se pienituloinen metsänomistaja ei siitä kostu, koska metsääkin on vähän. Jos sinulla on 50 ha metsää ja perkaat itse, niin saat keskimäärin noin 50 euroa vuodessa. Tarkastajien kulut ovat moninkertaiset.

    Asia erikseen sitten tutkijat. Heitäkin on epäilemättä liikaa. Parempi tulos syntyy yleensä vähemmällä väellä. Aikanaan, kun tykkejä vielä liikuteltiin miesvoimin ja tykki ei liikkunut, otettiin työntäjistä pois pari parasta. Yllätys yllätys konsti tehosi ja tykki meni asemaan.

    Nimetön 3.2.2014, 09:27

    Sanasta sanaan MaalaisSepon kans samaa mieltä. Timpan kommentit edustaa vaan hyvin hyvin pienen ryhmän näkemyksiä.

    Tolopainen 3.2.2014, 10:08

    Kaikki metsäntutkimuslaitokset voi ajaa alas, puun kasvunopeus on jo tiedossa. Tai jos tekevät töitä tuolla Kemera-tuella eli 50€ per nuppi vuodessa jatkakoot.

    MaalaisSeppo 3.2.2014, 10:58

    Olen saanut kemeratukia pääasiassa pellon metsitykseen, ja boorilannoitukseen. Lisäksi pystykarsintaan. Vain vähän nuoren metsän kunnostukseen. Keskimäärin ehkä 500 €/vuosi. Nyt on meneillään enrgiapuuharvennus. Tukea voisin saada siitä n. 800 €. Eli aktiivisen metsänomistajan tuet lienevät vähintään 10 kertaa Timpan 50 € verrattuna. Muutoin 50 korvausta ei kai ole mahdollista edes saada on liian pieni. Käsiteltävä alue kai pitää olla vähintään 1 ha.

    Aktiiviset metsänomistajat tietysti tekisivät suurelta osin hommat ilman tukiakin. Tähän tietysti Timppa vastaa, että silloinhan tuet ovat turhia. Maksakoot vain kiltisti veroja. Näinhän omaishoidon tukien maksujen suhteenkin jotkut ajattelevat. Miksi maksaa omaishoidon tukia, kun ei sitä hoidettavaa kuitenkaan laitokseen lähetetä.

    kuusessa ollaan 3.2.2014, 11:11

    Älkää nyt sekoittako terveydenhoitoa ja yritystoimintaa kuuluvia tukia, puhutaan aikalailla eri asioista !

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 16 17 18 … 34 35 36