› Keskustelut › Metsänhoito › Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 13 14 15 … 34 35 36

  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Lähetetty: 23.1.2014, 15:44

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 2.2.2014, 13:32

    Aika pitkälle on ehditty aloituksen aiheesta.

    Kemeraa voidaan minun puolesta jatkaa ainakin niin kauan kuin nykyinen himoverotus jatkuu. Työlajeja voidaan kuitenkin tarkastella kriittisesti. Sellaiset työlajit voivat perustellusti pysyä tuettuna joiden tuotto on kaukana tulevaisuudessa ja jotka eivät vääristä hoitoketjua. Myöhästyneen taimikonhoidon tukeminen ei ole perusteltua. Tällä palstalla on moneen kertaan kuultu, että kasvatusketju johon kuuluu energiaharvennus on kannattavampi kuin vanhakantainen varhaisperkaus-taimikonharvennusketju. Taimikonhoidontuki tulisi siis kohdistaa varhaisperkaukseen ja sen jälkeen kukin saa tulla toimeen omillaan. Energiapuun kasvatusta ei ole perusteltua tukea, mutta puun energiakäyttöä on. Puun läpimitasta riippumatta. Tällöin tilanne olisi tasapuolinen kaikille.

    Rane 2.2.2014, 13:35

    Juuri näin Timppa.Se etu on nimenomaan kemeratuki jos edellytykset täyttyy.Mutta siitä huolimatta teet täällä myyräntyötä kemeroiden poistamiseksi.Olet kuin pappi joka kampanjoi kirkollisveroa vastaan.

    Pete 2.2.2014, 13:41

    Tuki voi olla perusteltua mös metsäteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Kunnostamisen tuki on tosin siinä ja siinä. Jos tietä hoidettaisiin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, niin ”peruskorjausten” tarvekin olisi vähäisempi.

    Pohjois-Suomessa on kyse enemmän aluepolitiikasta kuin metsätaloudesta. Siellä on lisäksi omat erityispiirteensä kuten porotalous.

    Kunnostusojitus on aika monisyinen juttu sekin. Aika monella kohteella puusto pitää yllä riittävää haihduntaa ja samalla harventamisen taloudellisuus on kyseenalaista. Valtapuusto ei juurikaan harvennuksesta hyödy. Kasvattaminen harvennuksitta päätehakkuuseen olisi talouden ja luonnon kannalta järkevämpää. Nyt kemera ohjaa ainakin osittain kannattamattomiin harvennuksille ja ojien perkaukseen. Nykyisen metsälain myötä ei ole enää tarvetta pyrkiä tiettyyn lakirajaan.

    Tolopainen 2.2.2014, 13:45

    Ei Tuossa Timpan periaatteessa ole mitään etua päinvastoin aiheuttaa taloudellista vahinkoa yhteismetsälle.
    Tamikko perkataan juuri ennen kuin se tulee Kemera kelpoiseksi yhteismetsän varoilla, koska valtion varoja pitää säästää.
    Kataisen hallitus ei ainakaan noita rahoja säästä, on lisännyt valtion menoja 3mrd€ kolmessa vuodessa.

    Korpituvan Taneli 2.2.2014, 13:47

    Tolopainen:
    ”En tiedä näkeekö yhteismetsien omistusten keskittymistä, mutta tällainen kehitys on menossa. Niihin on syntynyt pääomistajia vuosien mittaan ja koko toiminnan alkuperäinen ajatus on kadonnut.”

    Perusteluja ja faktoja tarvittaisiin. Esim tilastoja yhteismetsien omistusrakenteista ja niiden muutoksista. Nuo asiat ovat muuten ilmaan heitettyjä mutuja.

    Täällä meilläpäin on kaksi yhteismetsää. Uudempi on niin uusi että siitä ei vielä tiedä mitään tässä mielessä. Vanhempi on aikanaan perustettu asutusalueen yhteismetsäksi, siis evakkoja ja rintamiehiä kun on asutettu.
    Siinä on nyt kolmen sortin omistajia. Ensinnä ne tilat jotka ovat edelleen viljelyksessä, niissä on tietysti tapahtunut omistuskeskittymistä, kun muutenkin on ostettu naapuritiloja lisämaiksi. Sitten on muualle muuttaneita jälkeläisiä, jotka ovat jakaneet osuuksia keskenään. Kolmantena ryhmänä ulkopuoliset, jotka ovat ostaneet osuuksia, suuria keskittymiä ei ole. Yhteismetsä ei ole koskaan ottanut varsinaisesti uusia tiloja jäseniksi. Se on kuitenkin ostanut muutamia kookkaita metsätiloja.
    Tietääkseni siellä oli joskus vähän vetäjäpulaa, eikä metsänhoidolliset ratkaisutkaan olleet aina ihan optimissa. Tilanne on kuitenkin saatu korjattua ja homma hoituu nykyään suunnitelmallisesti.

    En ole yhteismetsän osakas, mutta ihmettelen kyllä täällä aikaajoin pulpahtelevaa, kovin tunteikasta, kritiikkiä niiden olemassa oloa vastaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 2.2.2014, 13:58

    Yritätkö Tolopainen vain v-lla vai, etkö tosiaan ymmärrä taimikonhoidosta?

    Siitä yhteismetsä hyötyy, kun taimikot perataan pieninä. Jännä nähdä kuinka havupuut petraavat kasvuaan, kun kilpaileva lehtipuusto poistuu. Suosittelen Tolopaisellekin. Toki kerroit tuolla aiemmin peranneesi joka hehtaarisi. Olisitko päässyt helpommalla ja metsäsi kasvaisivat paremmin, jos olisit aientanut perkauksiasi?

    Valtaosan perkauksista suoritan (vastikkeetta). Jonkun verran käytetään myös ulkopuolisia tekijöitä. Meillä kävi keväällä PEFC-sertifikoijan edustaja tarkastamassa metsät. Erityisesti kiitti taimikoiden hoitoa. Toki muutakin.

    Tolopainen 2.2.2014, 14:18

    Ymmärrän jotain taimikon hoidosta, kuusen taimikoiille riittää reikäperkaus, se on kemerakelpoinen jo n.10v iässä mitäs ongelmaa tuossa on toimia lainmukaisesti. Tietenkin jos haluaa tehdä yhteismetsälle ilmaista työtä kukaan ei kiellä.
    Osakkaana en kuitenkaan tuota hyväksyisi, onko talkootyönä edes laillista, kuka vastaa työtapaturmista.

    Korpituvan Taneli 2.2.2014, 14:30

    Tolopainen:
    ”Osakkaana en kuitenkaan tuota hyväksyisi, onko talkootyönä edes laillista, kuka vastaa työtapaturmista.”

    On se hyvä kun tämä Tolopainen ei ilmeisesti ole minkään yhteismetsän jäsen. Hän kun olisi niin kränä ettei hyväksyisi talkootyönä tehtyä taimikonhoitoa tai perkausta, koska se ei ole ””LAILLISTA””. Vaikka sen jälki on kiitosta ansaitsevaa.
    Oletkos muuten koskaan kuullut puhuttavan talkoovakuutuksesta, en tiedä onko Timpan yhteismetsällä sellaista, mutta esim. meidän taloyhtiöllä on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 2.2.2014, 14:41

    Taitais tarvita tuo tolopainen laittaa metsänhoidon alkeiskurssille kun tuollaista kirjoittelee taimikonhoidosta. 🙂

    Tolopainen 2.2.2014, 14:45

    Kyllä minusta yhteismetsien metsänhoitotyöt kuuluu teettää ammattilaisilla, amattityön teettäminen talkoilla on veronkiertoa.
    Epäilen , että ns.ilmaiset työt maksetaan verottomina matka korvauksina
    Yhteismetsien hallintohenkilöiden kuuluu pysyä,erossa käytännön toimista, tai tulee ongelmia.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 355)
1 2 3 … 13 14 15 … 34 35 36