› Keskustelut › Metsänomistus › Kemerat ja raivaukset hiiteen ja koivukuitua kasvattamaan….

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • Kemerat ja raivaukset hiiteen ja koivukuitua kasvattamaan….

    Lähetetty: 9.5.2016, 10:24

    Tuontipuuta 1,5 milj. kuutiota josta leijonanosa koivukuitua ja täällä itketään kun ei päästä Kemeralla koivua kaatamaan raivaussahalla.
    Kuusta pelastetaan sensijaan vimmalla kirjanpainajan ravintoturvaksi ja ylituotannon hinnanpainamiseen. Missäs kulkee metsäkansan järjen rippeet?

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • raivuri 11.5.2016, 15:11

    Ei sille kuitupuulle juuri pieniä ostajia olekaan joten se mitään sulje pois. Ehkä energiaksi, mutta sekin on pientä ja varsin paikallista. Ja loppujen lopuksi yksikään yksikkö, joka metsänomistajalta puuta todella ostaa jotakin polttopuuntekijää lukuunottamatta ei varmastikaan koe alle 10 000 mottia liian suureksi eräksi.

    MJO 11.5.2016, 15:31

    Eiköhan puu valinta tehdä maapohjan perusteell. Vai onko rauduskoivu alkanut viihtymään turvemaillakin?

    jees h-valta 11.5.2016, 19:29

    Semmoiseenkin olen jo omissa törmännyt että suosaran päässä kasvaa rauduksia aivan pirteästi. Mutta onhan siinä jo muuntuma pidemmällä kuin siellä hiukan luokallaan olevassa varsinaisella ojitussaralla.

    Jätkä 11.5.2016, 21:12

    ”Ei sille kuitupuulle juuri pieniä ostajia olekaan joten se mitään sulje pois. Ehkä energiaksi, mutta sekin on pientä ja varsin paikallista. Ja loppujen lopuksi yksikään yksikkö, joka metsänomistajalta puuta todella ostaa jotakin polttopuuntekijää lukuunottamatta ei varmastikaan koe alle 10 000 mottia liian suureksi eräksi.
    Lähetetty: 5 h, 46 min sitten
    Lähettäjä: raivuri ”
    Taisin selittää vähän huonosti, kun et näköjään käsittänyt.
    Ei tuhansien kuutioiden leimikko ole vain jotain kuitupuuta, vaan siinä on normaalit puutavaralajit mukana lisättynä joillakin erikoispuulajeilla.
    Kun tuollainen revohka myydään yhdellä kauppakirjalla, ei sieltä pääse esim tyvitukkien, pylväiden, mastopuiden, parrujen ym tekijät ostamaan kalikkaakaan, eikä välttämättä tehdä edes pikkutukkeja, vaikka kohtuulaatuisista kuitukuvioista sitäkin lohkeaisi jopa rajusti.
    Jos joku pikkusaha himoitsee leimikosta vaikkapa todella järeitä ja hyvälaatuisia siemenpuumäntyjä, se ei niitä saa muuten kuin ostamalla ne esim. UPM:ltä melko suolaiseen hintaan.
    Jos joka puulaji ja puutavaralaji myytäisiin omana eränään, saisi myyjä takuulla paremman hinnan.
    Nykyään täällä on jo kolme suurta ostajaa, mutta ne taitavat edelleenkin sopia isommista kaupoista keskenään.

    Jätkä 16.5.2016, 10:45

    Rauduskoivu menehtyy noin kymmenmetrisenä alkavaan latvan kuolemaan, kun pohjavesi on liian korkealla.Eli turvemailla pitää tehdä hyvät ja syvät ojat, joilla pohjavesi pudotetaan lähes kahteen metriin tai syvemmälle.

    Gla 17.5.2016, 05:30

    ”Koivuhan on lähes ilmainen kasvattaa vaikka joutuisi istuttamaankin.”

    Muistaakseni olet todennut hirvikannan niin suureksi, että kuvio vaatii aitaamista. Ja kun sitä käydään tarkastelemassa 1-2 krt kuussa muutaman vuoden ajan, ei ensiharvennuksen tulot riitä edes hoitokulujen kattamiseen, saati istutuksen.

    jees h-valta 17.5.2016, 08:40

    Gla vain kiukuttele omaa turhautumistaan kun säästi väärässä paikassa ja antoi hirvien syödä oman koivutaimetuksensa. Uudelleen istutus sitten ei maksanut kait mitään joten olen sanaton.
    Minä olen joka ainoan suoja-aidan ilmaiseksi saanut joten otan sen kernaammin vastaan kun tuhtaan metsän uudistuksella kymmeniä vuosia. Minulla istutusvuosi on vakiintuneen taimikon perustamisvuosi samalla. Pyri siihen.

    jees h-valta 17.5.2016, 08:45

    Ja nyt voin Glan epäilemään aitojen tarkistuksen mökkireissujen yhteyteen sovittamisen verottajaa kusettavaan osuuteen kertoa että myimme mökin pois siltä suunnalta ettei vaan kenenkään tarvii epäillä sotkevani mökkireissuja aitojen tarkistusvähennyksiin.

    Gla 17.5.2016, 09:48

    ”Uudelleen istutus sitten ei maksanut kait mitään joten olen sanaton.”

    Maksoihan se, mutta minun osuudeksi jäi heinittyvän taimikon pitkittynyt hoito ja muuta vastaavaa ylimääräistä vaivaa. Tarkistuskäynnin, suunnittelun, raivauksen, muokkauksen, taimet, istutuksen ja kasvutappiot maksoi Metsäkeskus. Sinänsä kuvaavaa, miten Suomessa suhtaudutaan taloudellisen toiminnan edellytyksiin ja millaisilla panoksilla hirvikarjaa halutaan kasvattaa. Aitaaminen ei ole ratkaisu, koska turhilla kustannuksilla ainoastaan siirretään vahingot toisaalle.

    jees h-valta 17.5.2016, 10:02

    Aivan kyllä ja sitä rahaa hakataan paljon turhempaankin kuten esim. keltaiseen muovinauhaan jota oli venutettu kilometrejä valtatien varteen tuossa Forssan suuntaan ajellessa. Molemmin puolin tietä. Ja syksyllä asennettu oli jo keväällä iloisesti maastossa liehuvaa muovisaastetta. On tuo sähköaita sentään edes kestävä ja monikymmenvuotinen toiminnaltaan. Olisko muutama muoviaitatolppa vajaan parinkymmenen vuoden aikana mennyt hirvien ryntäilyssä poikki. Yhtään toimintahäiriötä esim. laitevian takia ei ole ollut. Vanhinkin keskus tikkaa edelleen Pohjois-Satakunnassa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6