Iltaa, istutin keväällä 2012 kuusentaimikon ja sain siihen kemeraa, koska oli vajaatuottoinen metsä aiemmin. Milloin minulla on mahdollista aikaisintaan saada samalle kuviolle kemeratuki varhaisperkaukseen?
Erikoinen on mitta. Ei mitään jos puut sattuu olemaan kaikki saman kokoisia mutta missäpä ne olisi energiapuumetsissä varsinkaan.
Kannattavuutta pitää katsoa vasta eh-hakkuun jälkeen, kun puun hinta on mitä on. Mutta pitäisihän sitä tuloakin olla jo ennen 2. harvennusta jotta hommassa olisi muutakin mielekkyyttä kuin vain työnilo. Yksi vaihtoehto olisi esim. ist-kuusen taimikkojen kasvatus harvassa; joulukuusiksi tukkuostajalle puolet rungoista n. 2 m mittasina ja sitten seuraava toimi ensiharvennus tukkeineen/pikkutukkeineen tavallista aiemmin. Nykyisin kuusen taimet näyttää kasvavan hyvällä kasvupaikalla valtapuiden osalta n. 4 metrisiksi jo 10 vuodessa. Rk-ikään piti ennen lisätä min. 9 v. Sen keskimäärin vaati kuusen kasvu 1,3 m pitkäksi. Jatkuvan kasvatuksen kuuset saattaa yltää siihen 1,3 m vasta 40 vuoden päästä siemennyksestä.
Aika hyvin saadaan taimikko järeytymään aikanaan hakkuukelpoiseksi ,kun pidetään ylimääräinen tilasta ja ravinteista kilpaileva puuaines joko kokonaan poissa tai selvästi latvuskerroksen alapuolella. Muita poppakonsteja ei tarvita. Taimiväli luonnollisesti samalla sellaisena ,että aikuinen ihminen mahtuu reilusti kävelemään mistä tahansa välistä kädet levällään.
Aikanaan järeytyy kyllä mutta sulla puuttuu metsänkasvattajan kannattavuusnäkökulma jutuistasi. Tilanne on muuttunut menneistä ajoista , kun kuitupuulla oli vielä hyvä hinta. Samalla on osin muuttuneet kannattavan metsänkasvatuksen tavat. Aina voi tietysti jatkaa kuten ennenkin vain lykkäämällä taimia entiseen malliin aina max. määrät maahan , tekemällä th:t ajallaan ja toivomalla parasta . Mutta kannattavuutta ei enää lasketa pelkästään metsäteollisuuden näkövinkkelistä katsoen. Paitsi yhtiöiden omissa metsissä tietysti .
Omat kokemukseni on, että energiapuusavotat ovat usein tulosta raivauksen laimminlyönnistä.Itsellä kuusikoista ensiharvennuksessa tullut usein 5-10% tukkia.Koivikoista pelkkää kuitupuuta, kuten männiköistä.Energiapuu maanlantana taitaa antaa parhaan tuloksen.Kannattavuus ollut mielestäni monia muita metsänomistajia parempi, tai valittelevat huvin vuoksi lämmikseen, tiedä häntä.
E-harvennuksen hakkuutähteet vastaa n. yhtä lannoituskertaa lisäkasvuun ja on parempi tapa lannoittaa kuin apupaska (pidempiaikainen vaikutus) . Energiapuiden kaataminen lannotteeksi voi vastata suunnilleen samaa. Siis n. 350 €/ha arvoinen lisäpanostus kasvuun ilman liian aikaisten ajourien ja korjuuvaurioiden haittoja. Varsinkin jos tekee itse ja/tai saa sen pienen tuen lisäksi , luultavasti paras ratkaisu .
Tolopainen: ”Ei oikein selvinnyt Visakallon kootuista selityksistä miten kokorunkopuut mitataan.”
Kerrotaan se nyt vielä uudestaan, eli kokopuu punnitaan meillä kuormainvaalla tienvarteen tuotaessa. Katsoin läpi kaikki vuodesta 2005 lähtien tehdyt energiapuukaupat ja niiden mittaustodistukset. Päättyneitä kauppoja on yhteensä kahdeksan, ja parhaillaan menossa oleva yhdeksäs. Kahdessa ensimmäisessä kaupassa käytettiin pinomittaa niin kuitupuulle kuin kokopuullekin. Sen jälkeen kokopuu alettiin punnita, kuitupuu ja tukit mitattiin pinossa. Sittemmin on niiden osalta siirrytty motomittaan ja kokopuu punnitaan edelleen. Hakkuu on tehty keskimäärin 20 vuoden iässä. Kertymän (tukit+kuidut+kokopuu) vaihteluväli on ollut 60-100 mottia / ha. Päättyneissä kaupoissa on hakattu yhteensä n. 3200 mottia, käsiteltyjä hehtaareja n. 40. Käynnissä oleva kauppa on n. 500 mottia / 6 hehtaaria. Eniten on hakattu männiköitä ja koivikoita. Kuusikoita vähiten, n. viisi hehtaaria. Parhaillaan hakkuulla oleva giljotiini-hakkuupää toimii samoin kuin tavallinenkin, vain katkaisussa on se ero. Aikaisemmin energiapuu meni Jyväskylän Energialle, mutta nyt suunta kääntyi Lahti Energialle.
Jos aihe edelleen kiinnostaa, voin järjestää (jos eläkeläisen kiireiltä ehdin!) tulevana kesänä uudestaan retken ko. energiapuukohteisiin. Vuonna 2017 osassa näitä jo käytiinkin, mutta nyt niitä on tullut jo uusia, ja osassa on ehditty tehdä 2-harvennus.
Niinpä, olisihan minullakin jo kakkosharvennus e-puuna kun Metsäliitto 2013 teki e-puuhakkuun mutta nyt olisi uudesti samaan tarve. Näin ainakin jos olisin yksimielinen nyt ostavan kanssa.
Metsuri motokuski taitaa olla oikeassa noissa giljotiinimittauksen jutuissa. Tällä firmalla on punaiset motot eli onko tuo nyt sitten Komatsu? Kyllä kait tuo yhdellä koneella tehdään. En usko että ainespuuta tehtäisiin eri koneella kuten suorittava meinaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.