Iltaa, istutin keväällä 2012 kuusentaimikon ja sain siihen kemeraa, koska oli vajaatuottoinen metsä aiemmin. Milloin minulla on mahdollista aikaisintaan saada samalle kuviolle kemeratuki varhaisperkaukseen?
Sykkeet ja verenpaineet ovat pudonneet meikäläiselläkin eläkkeelle jäännin jälkeen. Eilen oli parisuhteen ja asioiden hoitopäivä kaupungissa, mutta tänään jatkuu taas raivaussavotta huippukelissä.
Hakepuiden tilavuus saadaan , kun punnitaan puut ja katsotaan taulukosta sitä vastaava kiintotilavuus%. Jokaiselle alueelle on oma kuukausitain muuttuva kerroin . Voi olla jonkin verran toleranssia mutta suunnilleen-arvo löytyy varmaan aina.
Riukupuumetsistä kerättävieä eh-puiden hintaa ei olisikaan tarvis nostaa vaan paremmin hoidettujen taimikoista saatavien eh.-puiden. Nythän hintaeroa ei juuri ole. Ja on se eh melko kannattamatonta, jos korjattavien puiden istutukseen ja hoitoon on mennyt enemmän varoja kuin niistä saatavaan hakkuutuloon . Kasvatusaika pitää laskea myös mukaan kuluihin. Tuontipuun hintoja pitää verrata tienvarsihintoihin. Baltian maiden satamahinta esim.vs tv-hinta Suomessa on suunnilleen vertailukelpoisia.
Puukilta hyvä huomautus, kasvatusaika joka pitää lisätä kuluihin. MUTTA, eikös se kasvatusaika tule myös tuloihin? Minä ainakin olen jälleen saamassa e-puun kasvatuksestakin aika lähellä sen EURON/VUOSI kasvatuspalkkion. – tietysti aikoinaan silloin uudistuskulut. Joista osassa sellaista ei edes ollut. Yksikin 1,2ha:ia ostomies päätteli että kyllä tuo ajokoneen möyrintä siinä on riittävä uudistuksen takaaja, ja niin olikin. Tasainen metsä joka nyt e-puuharvennetaan. Suurelta osin (tuo muu e-puuala ) muokkaamattomaan maahan istutetut männyn taimet joista 65%:ia meni hirvien ravinnoksi. Eli uudistuskulu menikin valtion karjan kasvatukseen. Onneksi koivu paikkasi hienosti ja muutaman sadan euron taimetkin tulee nyt sitten maksuun. Ja silti jää kasvatuspalkkiota lähelle euroa/ha.
Tuossa on Harjavalta vain yksi mutta, tili ei ole vielä tullut, etkä tiedä paljonko puita kertyy, kun ne tehdään hakkeeksi, mitta ei ole sama kuin kuitupuulla. Ei oikein selvinnyt Visakallon kootuista selityksistä miten kokorunkopuut mitataan.
Jos Tolopan mietintää sitten kirkastaa että minulla ainakin lukee tarjouksessa mittaustapana hakkuukone. Mäntytukki näyttää menevän tahdasmittaukseen. Ranka sensijaan tietysti painomittaus. Tuossa tarjouksessa ei nyt ole kuin 557m3 mutta lisää pitäisi tarjontaa vielä tulla. Niin ja kun täällä on joskus ihmetelty giljotiinipään kantokäsittelyäkin niin sekin on mukana tarjouksessa.
Joukkokäsitelty puu mitataan puntarilla tai hakkeena oli kyseessä energia- tai ainespuu. Motomitta ei tule kyseeseen . Yksin puin hakattu puutavara ajetaan motomitalla.
Jessen työmalle tulee kaksi eri konetta. Toinen ainespuuosiolle ja toinen energiapuolelle. Kantokäsittely tehtänee vain ainespuukohtella .
Ei suorittava aina. Meilläkin oli komatsussa koura jossa oli joukko käsittelyohjelma joka kuutioi joukkokäsitellyn puun. Se toimi yksinkertaisesti niin että ensimmäinen puu kuutioitiin kun puu otettiin kouraan. Puun kuutiointi laskettiin lähtöarvosta. Sen jälkeen sama puu kerrottiin niin monta kertaa kun puita otetaan. Sehän ei ole mitenkään tarkka ja oli hyvä urakoitsijalle ja maanomistajalle kun otti isoimman puun ensiksi ja lopuksi pienempiä.
On kyllä erikoisin mittaustapa mitä nykyisin on käytössä. Itse teen juuri hankintaa, missä pienimmistä poistettavista tulee juuri yksi 3 metrin kuitu ja suurimmissa kuituosa 13 metriä, tuolla voisi noheva kuski kolminkertaistaa puumäärän metsuri motokuskin esittelemällä mittaustavalla. Ei uskoisi että tuollaista on joku kehittänyt.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.