Iltaa, istutin keväällä 2012 kuusentaimikon ja sain siihen kemeraa, koska oli vajaatuottoinen metsä aiemmin. Milloin minulla on mahdollista aikaisintaan saada samalle kuviolle kemeratuki varhaisperkaukseen?
Meillä se meni aikoinaan niin että energiarangoista maksettiin tietty hinta joko kuutioiden mukaan jos motolla tehtiin ja oli mittalaite. Jos ajettiin havua, kantoja tai karsimatonta rankaa niin puntarin perusteella. Lopullinen hinta määtäyty kilowattien perusteella kun tavara haketettiin ja poltettiin. Nykyisestä systeemistä en tiedä.
Tuntuu vähän järjettömältä , että samalle työmaalle pitää kiikuttaa kaksi eri hakkuukonetta.Kun taimikot hoidetaan asianmukaisesti pärjätään yhdellä keskiraskaalla kaikissa harvennuskohteissa . Ylimääräinen siirtokustannus satasia leimikkoa kohden.
Mahtoiko se oikea moto tehdä joukkokäsittelyä vai normaaliharvennusta sillä männikköosuudella ja paljonko oli kuusikon pinta-ala?
Laitanpa kolme esimerkkiä, miksi metsänomistaja ei raivaa pusikoitaan.
Yhdellä on palsta Lapissa ja odottaa, että puusto on 3-5 metriä pitkää. Muuten kuulemma syö hirvet loput, jos aiemmin raivaa. Siksi kasvatettava tiheässä yli hirven ulottuvuuden, että jää edes jotain kasvatettavaa.
Yhdellä perikunnassa mukana olevalla ei ole mitään käsitystä siitä, että metsää pitäisi hoitaa. Ei tiedä taimikonhoidosta mitään eikä ollut koskaan kuullutkaan ennakkoraivauksesta.
Kolmas puhuu tiheäsyisen puun ja jatkuvan kasvatuksen puolesta. Omistaa itse metsää Lapissa. On sitä mieltä, että puuta pitää kasvattaa tiheässä. Ei todellakaan tee mitään taimikon varhaishoitoa.
Minä lähtisin lisäämään valistusta ja yrittäisin lisätä tietoa oikeasta metsän hoidosta. Muutaman euron lisähinnalla kuutiossa ei ole mitään merkitystä, jos käsitykset on vääriä.
Sitten on sitä maaseudun väkeä, joka ei tee mitään ilman tukiaisia. Se asenne on niin tiukassa, ettei se muutu yhden sukupolven aikana. Eikä kahden.
Raha ratkaisee. Sitä ei tule maksaa tekemättömästä työstä. Yhtiöilläkin oli vielä vajaa 20 vuotta sitten tapana unohtaa taimikot istuttamisen jälkeen jopa täysin ilman hoitotoimenpiteitä .Yhden ajan iskulause olikin , että ”taimikoita ei tarvitse hoitaa . Ne kasvavat itsekseen riittävän hyvin.”
Vähitellen huomattiin menetelmän toimimattomuus ja päädyttiin raivaamaan taimikko kertaalleen. Työ tehtiin hoitokertojen minimoimiseksi taimikon/risukon ollessa talonkorkuista. Ei toiminut sekään malli. Lopullisen kimmokkeen varhaisperkauksen yleistymiseen lienee tuonut kasvanut ennakkoraivauksen tarve , joka seurasi ainoastaan yhden taimikonhoitokerran tuloksena. Kallis ja työläs ennakkoraivaus oli tehtävä vain korjuun onnistumisen turvaamiseksi.
Työpanosta ja kustannuksia voitiin vähentää siirtämällä raivaukset aikaisempan vaiheeseen , jolloin työstä oli hyötyä myös puuston nopealle kehitykselle ja ennakkoraivaus kävi parhaimmillaan tarpeettomaksi. Yhtiöiden mailla taimikot ovat nykyään lähes poikkeuksetta hyvässä kunnossa eikä aluskasvos vaivaa nuorissa metsissä , kuten vielä 15 vuotta sitten oli yleistä.
Yksityisellä puolella kasvatusmenetelmien päivittäminen on vielä pahasti kesken . Kemerarahojen käyttökin keskittyy pahasti myöhässä oleville kohteille , kun on tarjolla isompi potti ilmaista rahaa. Tukea varhaisperkauksiin käytetään vain nimeksi , vaikka varhaishoidolla saadaan eniten kestäviä vaikutuksia aikaan.
Kovasti ihmetellään kuitupuun alhaista hintaa. Eihän olemattomista ja korjuukustannuksiltaan kalliista riuuista kannata paljoa maksaa. Pahimpien kepikoiden korjuu syö osaltaan myös parempien leimikoiden kantohintoja. Usein ihmetellään tuontipuusta maksettavaa jonkun mielestä korkeaa hintaa . Se ei välttämättä ole ollenkaan korkea verrattuna siihen , että sama puumäärä on keräiltävä pieninä nökkösinä huonolle hoidolle jääneistä riukumetsistä tiettömien taipaleiden takaa.Jos vaaditaan korkeampia hintoja , on niille oltava myös perusteet. Pelkkä halu ei riitä. On tehtävä työtä sen eteen.
Energiapuukauppani kaatui epämääräisyyteen, ei tiedä miten puut mitataan ja milloin lähtevät tienvarresta. Miksi minun myyjänä pitäisi ottaa taloudellinen vastuu, että ovat tienvarressa vuosikausia ja saan rahani vasta sitten kun ne on haketettu ja määräkin mitataan haketuksen jäljeen puntaroimalla autokuormat. Hakkeen kulutus rippuu talven säistä ja myyjä pitää ilmaista varastoa ostajalle. Ei se näin voi olla.
AJ on oikeassa, että varhaisperkausta tulisi mainostaa vaikka Hesarissa ja perusteena tuleva nopeampi raha. Kuka mainostaisi?
Jätkä kuvasi hakkeen kuiva-ainemäärityksen oikein. Laitokselle saatavan energiamäärän todellisessa määrityksessä on lisäksi tiedettävä todellinen hakkeen tilavuus ja kuivan hakkeen sisältämä energiamäärä. Ensimmäinen jäi minun tapauksessani kuljetusyrittäjän ilmoituksen ja rehtiyden varaan (toki kuormat punnittiin) ja toisessa käytettiin alalla yleisesti hyväksyttyä likiarvoa, kalorimetriset määritykset kun maksavat labroissa myös hyvän rahan.
Ehkäpä keskimääräisellä palakoolla on jokin vaikutus energiatiheyteen, mutta luotin siihen, että falski toimittaja on yleisarvion perusteella seuraavana vuonna ulkona joka tapauksessa.
suorittava porras: ”Tuntuu vähän järjettömältä , että samalle työmaalle pitää kiikuttaa kaksi eri hakkuukonetta.Kun taimikot hoidetaan asianmukaisesti pärjätään yhdellä keskiraskaalla kaikissa harvennuskohteissa . Ylimääräinen siirtokustannus satasia leimikkoa kohden. Mahtoiko se oikea moto tehdä joukkokäsittelyä vai normaaliharvennusta sillä männikköosuudella ja paljonko oli kuusikon pinta-ala?”
Ei nyt sentään kahta konetta vaseti tuotu samalle työmaalle! Urakoitsijalla pyörii useampi kone koko ajan alueella, joten hän silloin käyttää tarkoituksenmukaista konetta kullakin kohteella. Ko. kuusikko on n. kaksi hehtaaria, eikä ollut männiköitten kanssa samassa paikassa. Männiköissä tehtiin joukkokäsittelyä ja yksittäisiä runkoja. Aivan tyypillinen kylvömännikön energiapuu-ensiharvennus, jossa eroteltiin kuitupuu ja kokopuu.
Tolopainen: ”Energiapuukauppani kaatui epämääräisyyteen, ei tiedä miten puut mitataan ja milloin lähtevät tienvarresta. Miksi minun myyjänä pitäisi ottaa taloudellinen vastuu, että ovat tienvarressa vuosikausia ja saan rahani vasta sitten kun ne on haketettu ja määräkin mitataan haketuksen jäljeen puntaroimalla autokuormat. Hakkeen kulutus rippuu talven säistä ja myyjä pitää ilmaista varastoa ostajalle. Ei se näin voi olla.”
Olen Tolopaisen kanssa täysin samaa mieltä. Miten joku firma voi edes ehdottaa moista menettelyä? Meilläpäin on jo viidentoista vuoden ajan energiapuukaupoissa ollut aivan sama menettely kuin muussakin puukaupassa. Heti kun puut on puitu ja tuotu tienvarteen on määrät selvillä ja rahat tulee tilillä. PS. Tolopainen oli näköjään vetänyt oikein yövuoron! 🙂
Näitä koneiden siirtohintoja liioitellaan, kun moto rikkoutuu tuodaan uusi kone tilalle. Viime talvena oli harvennusta jäljellä muutama kiinto, kun joutuvat vaihtamaan moton. Ajokonekin oli jo viety välillä pois ja se tuotiin takaisin ja kävi hakemassa yhden kuorman. Kukaan ei tullut valittamaan siirtokustannuksista.
Se on yötä turha käyttää nukkumiseen, kun voi tutkailla tulevia sijoituksia ja tutkia yhtiöiden taseita. Siihen on jo mennyt muutama tuhat tuntia viime vuosina.
Tolopainen varoo jatkossa vähän sydäntään, vaikka onkin fyysisesti terve ja huippukunnossa. Kun huomattavasti nuoremman rouvan kanssa ensin hoitaa iltatoimet ja lopun yön seurailee pörssejä ja taseita, voi se pitkän päälle olla vaaraksi terveydelle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.