Iltaa, istutin keväällä 2012 kuusentaimikon ja sain siihen kemeraa, koska oli vajaatuottoinen metsä aiemmin. Milloin minulla on mahdollista aikaisintaan saada samalle kuviolle kemeratuki varhaisperkaukseen?
Kyllähän suomalainen perusluonne usein on,että avustusta on saatava,ennen kun alkaa tapahtua.Olipa pihaton rakentaminen,metsänkunnostus tai vaikkapa kuntapuolella valtioavustus vaikkapa urheiluhallille.Usein homma menee siksi metille,hätäillään,ei suunitella huolella,jotta avustus keritään saamaan ennen rahojen mahdollista loppumista.
Eipä ole montaakaan teollisuuslaitosta, johon ei olisi saatu investointiavustusta sekä avustusta työvoiman kouluttamiseen ja palkkaamiseen ensimmäisen kahden vuoden aikana. Kun 24 kk tulee täyteen, vaihtuu taas tehtaan omistaja.
Aika ripeältä näyttää toteutusilmoitusten käsittely metsäkeskuksessa, se kun tekee paperit oikein ja työt laadukkaasti. Asiat etenee ripeästi ja menee vielä viimevuoden rahoista.
Hieman ihmetyttää, miten paljon kemeraa tahtoo vuosittain jäädä käyttämättä. Esim. vieraalla teetetyssä taimikonhoidossa ei kovin paljoa jää itse maksettavaa, kun ottaa kemeran ja verovähennyksen huomioon. Valittaa monesti kyllä jaksetaan, mutta yksi puhelinsoitto/ s-posti /allekirjoitus ovatkin jo aivan ylivoimaisia ponnistuksia.
Vaikuttaisikohan kemerahakemusten määrään ,jos tehtäisiin päätös ,että taimikon varhaishoidon laiminlyönti estäisi tuen saamisen selvästi myöhässä olevaan toimenpiteeseen. Kummasti tuo varhaishoidon tuki tuntuu jäävän käyttämättä ja asiaan palataan jo pilalle menneessä kohteessa isomman tuen (risukontuotantopalkkion) mahdollisuuden tultua voimaan. Jotkut kyselevät jopa ensiharvennusrästikohteen kohdalla ,että saako tähän kemeraa , ja jos ei, harvennus jää tekemättä.
Kyllähän tuo on aika ajankohtainen asia. Paikallinen sanomalehti kirjoitti enson kuusniemen sanoin että 100 milj. euroa jää saamatta puumyyntitiliä tulevaisuudessa puutteellisten taimikonhoitojen vuoksi. Onhan se melkoinen raha. Joten suorittavan kommentit ja kuvat ovat olleet hyvinkin aiheellisia vaikka niistä moni närkästyykin.
Siinä olisikin melkoinen viisastenkivi joka kertoisi miten hoitorästit puretaan kustannustehokkaaksi. Jokaiselle varmaan kelpaisi että yhteiskunta rästit hoitaisi, mutta tuskin se on koskaan mahdollista. Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Niin kai se kuitenkin on.
Kuitupuun hinnan nosto voisi tepsiä. Lisätulon saisi hoidon jälkeen kohtuullisen nopeasti. Metsäteollisuus ampuu itseään omaan nilkkaan, kun kuitupuun kasvatus ei lyö leiville. Asiasta keskustelua MT:ssä. Jatkuva kasvatus houkuttelee – siinä tulee (ainakin teoriassa) suhteellisesti ottaen vähemmän kuitupuuta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.