Keskustelut Metsänhoito Kemeraa jäljellä!

Esillä 4 vastausta, 61 - 64 (kaikkiaan 64)
  • MaalaisSeppo

    Enpä jättäisi kuvioo ilman Kemeraakaan sellaiseksi. Ehkä olisin kuitenkin raivannut alueen harvemmaksi jo aiemmin eli kaatanut puut maahan. Varsinainen ensiharvennus olisi näin siirtynyt eikä energiapuutakaan olisi tulossa. Kemeran avulla odottelu on todennäköisesti kannattanut, kun vielä otetaan huomioon tässä tapauksessa parempi jäävän puuston laatu.

    Eikös Kemeran tavoite ole energiapuun osalta saada energiapuuta markkinoille? Ilman Kemeraa tältä alueelta ei tulisi energiapuuta. Taimikkovaiheessa olisi harvennettu aiemmin ja seuraava vaihe olisi lähinnä kuitupuuta tuottava ensiharvennus. Kuitupuusta on kai tarjontaa tarpeeksi. Ellei Kemeraa olisi taitaisi energiapuusta olla pulaa ja kuitupuusta ylitarjontaa.

    Aamulla kuuntelin radiosta, että Valtion yritystuet ovat vain kasvaneet mm. energiatukien takia. Etenkin tuulivoiman tuki on voimakkaassa kasvussa. Kohta yli 200 miljoonaa/vuosi. Kyllä nämä energiapuukemerat ovat pikku juttuja tuulivoimatukien rinnalla. Turha Kemerasta on marmattaa.

    Gla

    Minusta on vain positiivista, että tuista marmatetaan. Ilman tukea tuotanto joutuu hakemaan entistä tehokkaampia toimintatapoja. Silti kemeran merkitystä valtiontalouden pelastajana tai tuhoajana ei pidä lloitella. Tällaiset uutiset ovat hyviä sikäli, että ehkä päättäjienkin silmät aukeavat, kun hattu kourassa maailmalla velkarahaa kiertävät pyytelemässä.

    http://yle.fi/uutiset/yritystuet
    _taas_vanhoille_tutuille/6837238

    Kaataja

    KEMERAhan on KEstävän MEtsätalouden RAhoitusta. Eli tällä raha-avustuksella pyritään tuottamaan metsät siihen kuntoon, että niistä saadaan tulevaisuudessa sitä arvokasta ja laadukasta tukkipuuta.

    Eli ei KEMERA ole suoranaisesti energiapuuhun liittyvää rahoitustukea. Ehkä sitä on kohdennettu hieman väärin, kun isojen tilavuuksien puolestakin kuiduksi riittävälle puulle maksetaan KEMERA – tukea, jos puumäärä hehtaarilla on ”sopiva”.

    Mielestäni tämä tuki pitäisi kohdentaa sellaisiin kohteisiin, joista taimikonhoito on jäänyt tekemättä (esim. omistajanvaihdoksen tms. vuoksi) ja puusto on kuitenkin niin tiheää ja pieniläpimittaista, ettei siitä vielä kuitua saa. Ja tämä työ ottaa aikaa ja rahaa, nimimerkillä kokemusta on!

    Silloin metsä tulisi hoidettua kasvukuntoon ja sen tulevaisuus ainakin joksikin aikaa olisi taattu!

    Korpituvan Taneli

    Gunnarille vastauksena noista lainoista.
    Kun ojitukseen tai tientekoon myönnetään kemeraa niin se on teoriassa lainaa. Lainojen hallinnointi on vain valtiolle kallista, apuun on otettu lainasta luopumisavustus. Siis lainasta luopuja jaa rahalla maksaessaan enemmän avustustusta kuin lainan ottaja. Kun siihen vielä lisätään tuo mainitsemasi 4% korko, niin kukaan ei ota sitä lainaa. Jos vain maanomistaja saa pankista suoraan lainaa, niin kannattavampaa hoitaa se pankkilainalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 4 vastausta, 61 - 64 (kaikkiaan 64)