Jees: ”Miksi ei mene jakeluun jo aikaa paasaamani varhaisperkauksen pieni myöhennys ja e-puuhakkuun mahdollisimman nopea toteutus.”

Koska juuri sanoit varhaisperkauksen laiminlyönnistä seuraavan korkeintaan pienen tappion.

Minä en pidä ongelmana energiapuun korjuuta. Pidän ongelmana sitä, että korjuu tehdään pieniläpimittaiseen tiheikköön.Ja kun kyse on lehtipuusta, yli 2500 runkoluvulla ei kelvollisen kokoista energiapuuta saada kasvatettua varsinkaan, jos kaikkea ei ole tarkoitus ottaa pois. Lisäksi kun vaihtoehdottomuus-keskustelussa sanoit tällääväsi uudistusalalle lain takia taimia, joiden päälle kasvatat energiavesakon myöhennetyllä varhaisperkauksella, mielestäni tuhoat investointisi kannattavuuden heti alkumetreillä. Homman varmistaa se, että 0,3 ha aukkoonkin otat kaivurin tekemään muokkausta, koska haluat toteuttaa uudistamisen kunnolla. Toisaalta jossain toisessa keskustelussa sanoit kasvattavasi istutuskoivut 1600 tiheydessä, joten ihan varma en kasvatusmenetelmistäsi ole.

Jees: ”Siihen muuten tuli juuri pari miljoonaa lisää tukirahaakin. (Kemerasta supistettiin)
Minkä viestin tuo sinusta valtionkin taholta juontaa?”

Että enegriapuuta tarvii korjata. Velvoitteet uusiutuvan käytön lisäämiseksi on tullut ihan eu:sta saakka. Lisäraha ei kuitenkaan ole kannustin kasvattamaan korjuukustannuksiltaan epäedullisia kohteita, koska tuen pariin pääsee muutenkin.

Jees: ”En myös aivan tulkitse noin tuota e-puun korjuuntuen kasvatustakaan. Ollaan vain siirtymässä vaiheeseen jossa perinnekasvatusideologia on menossa roskakoriin ja aletaan kasvattaa (joko kasvattamalla tarkoituksella tai tarkoituksetta) luomua joka tarpeeseen. Niin polttoon kuin ainespuuksikin.”

Budjettia ei laadita ideologian perusteella. Taustalla on tutkimustieto ja se taas ei tue tapaa, jota nimität luomukasvatukseksi. Se tukee tapaa, jota nimität mantraksi.

Yhtä mieltä kaiketi ollaan siitä, että nykyiset energiapuuhakkuut perustuvat pääosin siihen, että asialliset taimikonhoitotyöt on laiminlyöty. Ihmetyttää, että siitä palkitaan veronmaksajien rahoilla.

Jos kuitenkin haluttaisi toteuttaa sellaisi metsänhoitomalleja, että energiapuu olisi mukana kestävällä tavalla, niin mitä siitä seuraisi?

Rehevillä mailla e-puu olisi käytännössä lehtipuuta, koska ei kannata istuttaa kuusta pian hakattavaksi. Mitä sitten tapahtuisi, kun nuo paljon kuusen taimia suuremmat ja tiheässä kasvaneet koivut, haavat ja lepät hakattaisiin. Jäljelle jäisi harvassa kasvavia kituvia kuusia, joista useimmat olisivat hakkuussa vahingoittuneet. Kannattaisiko niistä kasvattaa sitten metsää? Epäilen. Jäljelle jäisi vaihtoehto jatkaa tuota e-puukasvatusta. Yleensä tarvittaisiin kuitenkin osin muokkausta ja perkauksia, jotta uusi e-puumetsä syntyisi. Kulut olisivat helposti 1500 euroa/ha. Siis joskus sama, minkä siitä e-puumetsästä saisi hakkuutuloa. Harjavallassa tällainen bisnes tulkittaisiin kannattavaksi. Tuskin muualla.

Toisenlainen tilanne on karummilla mailla, joilla kasvaa runsaasti mäntyä.. Puuntakunen kuvaili omaa systeemiään. Suunnilleen samanlaiseksi minäkin sen kuvittelen. Varhaisperkaus ajoissa. Seuraava perkaus tiheyteen n. 3000 runkoa/ha, kun puut ovat noin 4-metrisiä. Perkauksessa jätetään pääosin havupuuta. E-puuhakkuu, kun metsä on vaikka 10-metristä. Sitten 1 tai 2 harvennusta aikanaan. Systeemillä on runsaasti etuja. Perkauskulut ovat pienet. Tiheän valtapuuston alla vesakoituminen on vähäistä. Tuhoriskit ovat pienet. Lopputuloksena laatupuuta. Ei tässäkään systeemissä tarvitse maksaa erityistä e-puutukea. Systeemihän sattaa olla kustannuksiltaan jopa perinteistä mallia edullisempi vaikkei e-puulle laskisi edes kantohintaa. Meillä on runsaasti hyvin varhaisperattuja kuusi-mäntytaimikoita, jotka luultavasti aikanaan tullaan käsittelemään näin.

Voi sanoa, että ollaan Timpan kanssa täysin samoilla aaltopituuksilla.
Tuo männikön reilu 3000 runkoa hehtaarille on kyllä kaikkein sopivin runkoluku, jos ja kun kemera loppuu.
Minulla on ollut suurempia tiheyksiä, mutta juuri tuolla kolmella tuhanella saadaan kaikki halutut asiat aikaiseksi.
On ”hirvivakuutus”, on riittävästi valikoimaa jättää laadukkaimmat puut loppukasvatukseen, riittävä järeytyminen runkoa kohti, ja riittävä kertymä energiapuuhakkuussa.
Jos haluaa pitää männikkönsä lehtipuusta vapaana, – jota suosittelen, on männikkö pidettävä riittävän sakeana.
Siihenkin tuo runkoluku on riittävä.

Eli kun suorittavan kaiken väärin kasvatuksesta arvuuttelee oikeaa kasvatustapaa on parempi kun noudattaa vain sitä mallia jolla on nopeimmat jäljet kaupan tekoon. Noita suorittavia tulee ja sitten taas niitä jotka tekee eikä valita. Ei kait liene liikaa vaadittu ja miellytty jos valtiokin sitä tukee ja ymmärtää. Lähes ykkösenä. Perinnetapa ja sen kemera saattaa jopa poistua. Mutta e-puu ja sen kasvatus jää ja voimistuu. Aivan luonnollinen ja pomminvarma suuntaus.