Timppa: ”Toiseksi. Väittääkö joku todella, että perkaukset loppuisivat, jos Kemera loppuisi. Silloin siirryttäisiin toteuttamaan halpoja varhaisperkauksia, minkä seurauksena taimikoiden tilanne paranisi oleellisesti. Eikä metsänomistajilta kuluisi rahaa yhtään enempää.”

Noin voi spekuloida, mutta moniko ihan oikeasti jättää raivaukset tekemättä siksi, että saa tukea? Tiedossa on, että noin ei kannata toimia, joten raha ei voi olla vallitsevana syynä. Jos ei tiedä oikein ajoitetun hoidon merkitystä, tietääkö silloin edes kemeran ehtoja? Veikkaan, että hoitamattomuuteen on siis yleensä muu syy. Jossain rajatapauksissa voi olla syytä hetken odottaa ja vasta sitten perata. Tällainen on esimerkiksi se, että niputtaa useamman kuvion käsittelyn samaan ajankohtaan.

GLA:lle tiedoksi että hyvin moni lykkää raivausta sillä perusteella että kohde pääsee kemeratuen piiriin. Samoin moni vitelikkö pääsee raivauksen piiriin kemeran tuella. On paljon metsänomistajia (kaupunkilaisia, iäkkäitä ihmisiä mm.) jotka jättävät taimikot hoitamatta jos siihen ei kemeravaroja saisi, koska raivaus tulee muutoin liian kalliiksi. Näitä tulee päivittäin esille mhy:n neuvojien asiakaskeskusteluissa.

Ilman muuta kemeralla työllistetään metsureita. Se on selvä. Mutta lähtökohtana pitää olla että kukin metsänomistaja hoitaa metsiään omilla varoilla niin kuin omaa omaisuutta hoidetaan. Ei voi olla lähtökohtana että yhteiskunta vastaa metsänomistajien nuorten metsien kunnostuksesta. Minusta jos kemeraa perustellaan tulee se perustua metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseen (esim e-puu ja tie tuet). Ei niinkään tekemättömien töiden korjaamiseen.

Jesselle sen verran että jos ostat metsäpalstan niin lähtökohtana tulee olla että hinta-arvioita tehdessäsi otat huomioon metsänhoidon kustannukset. Eihän se oli oikein että yhteiskunta kustantaa ostamasi metsän kunnostuksen. Se on aivan nurin kurinen ajatus ja vaikka sitä kuinka perustellaan työllisyysnäkökohdalla (ikuinen keppihevonen jokaiselle tuelle) on se periaatteessa väärin.

Jos Kemera-tukien odottelu ei ole todellinen syy jättää taimikot perkaamatta, niin siitä luonnollisestikin seuraa, ettei tukien maksukaan niitä perkauksia lisää. Tämähän on täysin loogista.

Merkittävin hyötyjä Kemeratuista on se metsävirkamiesten joukko, joka saa palkkansa tukiasioiden hoidosta. Tietysti metsätaloutta edistäisi suuresti, jos he hankkisivan ansionsa siellä metsässä hoitotöitä tekemällä.

Todennäköisesti jättäisivät hoitamatta. Minun kokemukseni on että nämä ”kemeran kalastajat” eivät ole niitä innokkaampia metsänhoitajia. Onhan se niin että kun taimikko tulee kemeraikään on merkittävä kasvutappio syntynyt.

Miten perustelet sen, että varhaisperkaus ja vielä sitä seuraavakin perkaus tai harvennus eivät ole ratkaisevan tärkeitä toimenpiteitä talousmetsässä?

Minusta aiemmin olet kirjoitellut paljon järkeviä kommentteja, mutta viime aikoina mantran vastustamisen myötä mopo on karannut käsistä. Vaikkei tunneta toisiamme, alkaa pieni huoli sinusta vaivata. Kirjoittelin lukijoiden kuviin äsken pihlajaan liittyvän kommentin, ja mieleen tuli tapaus ajalta ennen palstauudistusta. Ekometsätalouden liiton tiedottaja Hannu Hyvönen kritisoi viljelymetsätaloutta ja siksi hän antoi pihlajan vallata kuusitaimikkonsa. Kommentin kirjoitushetkellä muutama vuosi sitten siellä kasvoi Hannun mukaan kolmimetrinen täystiheä pihlajapuusto. Nykytilasta ei ole tietoa, kun luvattua videomateriaalia ei vieläkään ole saatu. Miksi Hannun metsään istutetiin kuusta ja miksi investointi heitettiin hukkaan hoitamattomuudella, sitä en tiedä. Eihän pihlaja huonosti kuutioita tuottavana ole edes energiapuuksi hyvä. Mutta toimintamalli on muuten sukua sinun kommenteillesi. Hoitamattomuudella kuvitellaan saavutettavan hyvä lopputulos. Jos tavoitteena on mahdollisimman aikainen ja tuottava energiapuunkorjuu, kannattaa minusta sekin raivata samalla ajatuksella kuin mikä tahansa puusto. Jätetään vain kasvatettavaksi kelpaava puusto, jolloin saadaan korjuuolosuhteiltaan hyvä kohde, jonka kasvu on mahdollisimman nopeaa. Lisäksi päästään ajoissa valikoimaan huonoimmat yksilöt pois, joten energiaharvennuksen jälkeen jää paras mahdollinen puusto lihomaan ainespuuksi. Hoitamattomuudella kaikilla näillä osa-alueilla annetaan tasoitusta.